Helsingin yliopiston Metsätalossa pidettiin perjantaina 17. marraskuuta juhlaseminaari Sata vuotta Suomen ja Viron välillä – Sada aastat Soome ja Eesti vahel, joka juhlisti Helsingin yliopiston satavuotiasta viron kielen lehtoraattia.  Tilaisuuden avasi kello 12 Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professori Riho Grünthal. Hänen isoisänsä, Virossa Muhun saarella syntynyt, Villem Grünthal olikin ensimmäinen Helsingin yliopistossa Viron lehtoraattia hoitanut…

30. lokakuuta 2023 Jyväskylässä oli mielenkiintoinen tapahtuma, kun Karjalan Liitto ry ja sen Keski-Suomen piirin jaosto järjestivät paikallisessa Sepänkeskuksessa kaikille avoimen karjalaisen iltapäivän. Ohjelmassa oli paneelikeskustelu, jossa keskusteltiin muun muassa siitä mitä karjalaisuus on nykypäivänä ja miten se säilytetään. Aiheena oli myös vastajulkaistu Karjalan Liiton toiminnasta kertova historiateos, jonka on kirjoittanut tutkijatohtori Katja Tikka, ja…

Loviisan rauhanfoorumi on legendaarinen tapahtuma, jota on järjestetty jo vuodesta 1987 alkaen. Vuodesta 2007 Suomen Kristillinen Rauhanliike on vastannut rauhanfoorumin järjestämisestä. Perinteisesti ohjelmaa on kuulunut muun muassa rauhanmarssi, seminaari ja kirkkokonsertti. Loviisan rauhanfoorumin seminaari veti palvelutalo Esplanadin salin täyteen sukukansojen rauhasta kiinnostuneita. Kuva: Veli-Matti Hynninen Annastiina Kallius ja kirjoittaja. Annastiina Kallius kuvasi Euroopan unionin suomalais-ugrilaisen…

Lauantaina 23. syyskuuta Sukukansojen ystävät järjesti Suomen kansallispukukeskuksen kanssa kansallispukujen juhlapäivän Suomen käsityön museossa. Tapahtuma on monivuotinen, mutta tällä kertaa olimme järjestelyissä mukana ensi kertaa. Valmistelut olivat sujuneet erinomaisessa yhteisymmärryksessä ja hengessä. Mukaan saimme myös monia yhteistyökumppaneita.   Osallistujia oli liikkeellä upeissa kansallispuvuissa. Kuva: © Ronja Ada Photography   Alkukeväästä lähtien jatkuneet valmistelut saivat huipennuksensa…

Suomalais-ugrilaisten kirjallisuuksien liiton AFUL:in (Association of Finno-Ugric Literature / Ассоцияция Финно-Угорских Литератур)  puheenjohtaja, unkarilainen kielitieteilijä ja kääntäjä   János Pusztay kutsui Unkarin Badacsonyiin koolle Unkarin, Viron ja Suomen edustajat kolmikantaneuvotteluihin liiton tulevaisuudesta.  Vuoden 2019 jälkeen ei ole voitu järjestää suomalais-ugrilaisia kirjallisuuskongresseja, ensin syinä olivat muun muassa Venäjän häirintä ja koronaviruspandemia. Nyt kongressien järjestäminen on täysin mahdotonta…

 Tällä kertaa esittelyvuorossa on keväällä 2023 hallituksessamme aloittanut Felix Mäkelä. Felix Mäkelä 1. Miten kiinnostuit suomalais-ugrilaista kielistä? Lukiossa olin opiskellut lähinnä kieliä, pakollisten lisäksi venäjää ja espanjaa. Tiesin, ettei kiinnostusta riittäisi tutkintoon asti, joten rupesin mielekkään elämänkatsomustiedon tehtävän muistelun jälkeen kaivamaan netistä, voiko missään opiskella pääaineena Siperiassa puhuttavia alkuperäiskansakieliä, kuten hantia ja sahaa. En muista…

Sukukansojen ystävien Jyväskylän aktiivit kävivät vierailulla Viron herkkukaupassa kaupungin keskustassa osoitteessa Väinönkatu 36. Toukokuussa avattu kauppa otti vieraansa lämpimästi vastaan kauppias Jenni Mäenpään johdolla ja tarjoili mielenkiintoisen keskustelun virolaisesta ruokakulttuurista. Myyjänä työskentelevä Liudmila Kolomainen ja kauppias Jenni Mäenpää. Mistä sait idean perustaa kaupan ja juuri Viro-aiheisen kaupan?  – Olen ollut Viron herkkukaupan kauppiaana Tampereella helmikuusta…

Lauantaina 5. elokuuta 2023 juhlittiin kaakkoisessa Virossa sijaitsevalla Setumaan kulttuuris-historiallisella alueella jälleen kansanjuhlaa nimeltä Seto Kuningriigi Päev, eli suomeksi Setumaan kuningaskunnan päivä. Sukukansojen ystävien hallituksesta paikalla juhlimassa olivat minä Iivo Kalijärvi sekä Aleksi Palokangas, Alexandra Kellner ja Niko Partanen. Tässä matkakertomuksessa selostan reissustamme Viroon ja kokemuksistamme kuningaskunnassa. Mutta mikä oikein on Setumaa? Itsehän en voi…

Tässä blogikirjoitusten sarjassa esitellään Sukukansojen ystävät ry:n toimijoita. Haluamme myös tällä tavoin madaltaa kynnystä osallistua järjestön toimintaan ja tapahtumiin, minkä lisäksi tämä on yksi tapa kertoa lisää järjestössä aktiivisesti vaikuttavien henkilöiden taustasta ja suhteesta suomalais-ugrilaisiin kansoihin. Haastattelussa Mariann Bernhardt, hallituksen jäsen Mariann Bernhardt. Kuvaaja: Balázs Bernhardt   1. Miten kiinnostuit sukukansoista? Lukiossa kuuntelin suomalaista heviä,…