Historia

Lokakuun 23. päivänä vuonna 1998 pidetyssä suomalaisten järjestöjen tapaamisessa päätettiin perustaa Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liiton MAFUN:n (lyhenne venäjän kielen sanoista Молодежная Ассоциация Финно-Угорских Народов) osasto Suomeen. Osaston oli määrä toimia MAFUN:n suomalaisjärjestöjen tiedotus- ja yhteistyöorganisaationa. Itse MAFUN on vuonna 1990 perustettu suomalais-ugrilaisten kansojen nuorisojärjestöjen kattojärjestö, joka hallinnoi yhteistyötä näiden kansojen nuorten sekä järjestöjen välillä. Aikoinaan merkittävän liiton toiminta hiipui jo muutamaa vuotta ennen kuin Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä Ukrainaan vuonna 2022. Hyökkäys jäädytti MAFUN:n toiminnan täysin. Liitto syntyi Neuvostoliiton romahtaessa, kun Venäjän vähemmistökansoille annettiin lupa järjestäytymiseen. Tuolloin myös suomalaisten sukukansoille perustettiin omia nuorisojärjestöjä, jotka aloittivat keskinäisen yhteistyön. MAFUN syntyi vuonna 1990 Marinmaalla, kun Joškar-Olassa pidettiin ensimmäinen Suomalais-ugrilainen nuorisokokous.

Yhdistyksemme perustava kokous pidettiin 15. päivä tammikuuta 1999, ja sen koollekutsujana toimi Santeri Junttila Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Sukukansavaliokunnasta. Valiokunta oli ollut MAFUN:n jäsen jo parin vuoden ajan sen ainoana suomalaisjäsenenä. Paikalla tammikuisessa kokouksessa Helsingin Uudella ylioppilastalolla oli edustajia Sukukansavaliokunnan Junttilan lisäksi Kalevan Nuorten Liitosta, Uhanalaisten kansojen ja kulttuurien puolesta – Fjärde världen ry:stä eli nykyisestä Etniasta, Kalevalaisten naisten liitosta ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnasta JYY:sta sekä M. A. Castrénin seurasta, joka ei voinut kuitenkaan sääntöjensä vuoksi voinut liittyä jäseneksemme. Paikalla oli myös Lyydiläisen seuran edustaja. Uuden yhdistyksen nimeksi tuli Suomen sukukansajärjestöjen liitto ry eli Susu, ja jäsenmaksuksi päätettiin 100 markkaa järjestön tai sen jäsenjärjestöjen kutakin 1 000 alkavaa jäsentä kohden. Vuoden 1999 maaliskuussa pidetyn ensimmäisen vuosikokouksen alla liittoon tulivat mukaan Tuglas-seura ja Liiviläisten ystävät ry. Marraskuun 17. päivänä vuonna 1999 liitto hyväksyttiin yhdistysrekisteriin.

Liiton toiminta-ajatuksena oli siis kerätä yhteen erilaisia yhdistyksiä, jotka toimivat sukukansa-aiheiden parissa. Susu julkaisi yhdessä MAFUN:n kanssa Kudo+Kodu -lehteä, joka ilmestyi 24 kertaa vuodessa. Susu:n toiminta liittyikin hyvin paljon MAFUN:n toimintaan ollen luonteeltaan kansainvälistä.

Vuoden 2000 alussa jäsenjärjestöjä oli viisi: Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Kalevalaisten naisten liitto, Tuglas-seura, Liiviläisten ystävät ja Uhanalaisten kansojen ja kulttuurien puolesta ry. Pian mukaan liittyi A. J. Sjögrenin seura ja Liiviläisten ystävät puolestaan erosi liitosta vähäisten voimavarojensa vuoksi. Myöhemmin vuoden aikana mukaan liittyi Suomen Maan ystävät. Joulukuussa liitto järjesti Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressin yhteydessä MAFUN:n viidennen kongressin. Hanketta rahoittivat opetusministeriö, Kordelinin säätiö, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ja Suomalais-ugrilainen kulttuurirahaston säätiö.

Vuoden 2000 lopulla aloitimme pitkäaikaiset Pyhät lehdot- ja Hiidet ja mummot -hankkeet. Osana niitä järjestimme keskikesällä 2003 poikkitaiteellisen suomalais-ugrilaisten luontosuhdetta käsittelevän tapahtuman Tampereen Telakalla. Esiintyjiä oli Marinmaalta, Virosta, Suomesta ja Udmurtiasta. Ohjelmassa oli muun muassa seminaari, elokuvia, musiikkiesityksiä ja valokuvanäyttely. Valokuvanäyttelyn kuvat oli ottanut jäsenemme Ulla Lehtinen (myöh. Valovesi) vuonna 2001 Marinmaalla, Udmurtiassa, Virossa ja Suomessa.

Vuoden 2001 alussa Suomen sukukansajärjestöjen liiton jäseniä olivat A. J. Sjögrenin seura, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Kalevalaisten naisten liitto, Suomen Maan ystävät, Tuglas-seura ja Uhanalaisten kansojen ja kulttuurien puolesta ry. Myöhemmin vuoden aikana jäseneksi liittyivät Suomen saamelaisnuoret. Tuohon aikaan liiton toiminta tähtäsi erilaisten kansainvälisten hankkeiden tekemiseen, mikä mahdollisti aika ajoin myös osa-aikaisten työntekijöiden palkkaamisen. Toisaalta kotimaisiakin hankkeita oli, esimerkiksi Katajamäen ekoyhteisön kanssa. Keväällä 2001 MAFUN:n neuvosto päätti Virossa Värskassa perustaa MAFUN:lle toimiston Helsinkiin. Tehtävän hoitaakseen otti Suomen sukukansajärjestöjen liitto, joka piti toimistoaan Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tiloissa Sukukansavaliokunnan yhteydessä. Toimistosihteerinä toimi Konstantin Zamjatin. Toimiston tehtävinä oli erilaisten asiakirjojen laatiminen vuosille 2002−2004, tiedotuksen kehittäminen ja Kudo+Kodu -lehden postitus ja tilaajien hankinta. Kesällä liitto ja Dodo-Tulevaisuuden elävä luonto ry käynnistivät Pohjoinen yhteys -hankkeen, jonka tarkoituksena oli parantaa Venäjän pohjoisten alkuperäiskansojen oloja. Kesällä ja syksyllä järjestettiin viisi keskustelipiiriä, ensimmäinen Tallinnassa, loput Helsingissä. Hanke huipentui yleisötilaisuuteen lokakuussa Helsingin yliopiston Porthaniassa arvovaltaisine puhujineen. Joulukuussa Suomen sukukansajärjestöjen liitto rahoitti Marinmaalla järjestetyn ATK-kurssin erilaisissa järjestöissä toimiville marilaisnuorille. Haimme myös loppuvuonna Suomen ystävyysseurojen liiton jäsenyyttä.

Vuoden 2002 alussa Suomen sukukansajärjestöjen liiton jäseniä olivat A. J. Sjögrenin seura, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Kalevalaisten naisten liitto, Suomen Maan ystävät, Tuglas-seura ja Uhanalaisten kansojen ja kulttuurien puolesta ry. Toukokuussa järjestettiin ATK-kurssi udmurttinuorille. Vuoden aikana tehtiin MAFUN:lle monikieliset kotisivut. Toimistomme jatkoi myös Kudo+Kodu -lehden levittämistä, kunnes sen toimitus päätti jättää lehden tauolle. Suomen sukukansajärjestöjen liitto osallistui myös XVIII Kansainvälisen suomalais-ugrilaisten opiskelijoiden konferenssin eli tuttavallisesti IFUSCO:n järjestämiseen avustamalla sitä tiedottamisessa.

Vuoden 2003 alussa Suomen sukukansajärjestöjen liiton jäseniä olivat A. J. Sjögrenin seura, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Kalevalaisten naisten liitto, Suomen Maan ystävät, Tuglas-seura ja Uhanalaisten kansojen ja kulttuurien puolesta ry − Fjärde världen ry. Maaliskuussa Tuglas-seura erosi liitosta keskittyen jatkossa vain Viro-suhteisiin. Huhtikuulta kesäkuulle siirretyssä vuosikokouksessa yhdistys päätti muuttaa nimensä ja ottaa jatkossa jäsenikseen myös henkilöjäseniä. Toimimme CIMO:n hankkeessa vastaanottavana tahona marilaiselle vapaaehtoistyöntekijälle, jonka tehtäviä olivat muun muassa yhteydenpito MAFUN:n jäsenjärjestöihin ja suomalaiskouluissa esitelmöiminen. Yhdistyksen alkuvuosina eräs tärkeä toimintamuotomme olivat kouluvierailut, joita teemme pyynnöstä edelleen. Teimme vapaaehtoistyöntekijän kera sukukansoja esittelevän koulukampanjan eri yläasteilla ja lukioissa Kiikoisissa, Muoniossa, Kolarissa, Lavialla, Jyväskylässä, Haminassa, Vehkalahdella ja Helsingin yliopiston Satakuntalaisessa osakunnassa. Toteutimme myös Turun yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen ainejärjestön Sugri ry:n kanssa marilaisista kertovan näyttelyn Turun yliopistolla.


Vuoden 2004 toukokuussa järjestön nimen muutos astui virallisesti voimaan, ja nimeksi tuli Sukukansojen ystävät ry. Vuoden ensi päivinä Kalevalaisten naisten liitto ilmoitti eroavansa järjestöstä, ja jäljelle jäivät henkilöjäsenien lisäksi A. J. Sjögrenin seura, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Suomen Maan ystävät ja Uhanalaisten kansojen ja kulttuurien puolesta ry − Fjärde världen ry. Vuonna 2004 vierailimme opettamassa sukukansoista Utsjoella, Nurmossa ja Seinäjoella sekä kahdesti eri lukiossa Turussa. Heinäkuussa otimme osaa Jur-jar-etnofuturismifestivaaleille Udmurtiassa, elokuussa Suomalais-ugrilaisten kansojen IV maailmankonferenssiin Tallinnassa, syyskuussa Suomalais-ugrilaisten kirjailijoitten VIII kansainväliseen kongressiin Hanty-Mansijskissa läntisessä Siperiassa. Koulukampanjaa jatkettiin ympäri Suomen ala- ja yläasteilla sekä lukioissa.

Marraskuussa tuolloinen puheenjohtajamme Saara Lindroos vieraili Presidentinlinnassa tapaamassa tohtori Pentti Arajärveä yhdessä MAFUN:n presidentin ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Sukukansavaliokunnan puheenjohtajan kanssa. Tilaisuudessa keskusteltiin suomalais-ugrilaisesta nuorisotoiminnasta, mutta laajasti myös sukukansavaihto-ohjelmasta ja sukukielistä yleensä.


Vuoden 2005 alussa henkilöjäsenien lisäksi jäseniämme olivat A. J. Sjögrenin seura, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Suomen Maan ystävät ja Uhanalaisten kansojen ja kulttuurien puolesta ry − Fjärde världen ry. Taloudenhoitajamme Santeri Junttila osallistui keväällä muiden suomalaisdelegaattien kanssa MAFUN:n VII kongressiin Udmurtiassa järjesteyn IFUSCO:n yhteydessä. Kongressin keskeisimmäksi kysymykseksi nousi Marin tasavallan poliittinen kriisi. Suomalaiset esittivät kongressille vetoomuksen marilaisten puolesta, ja kaikille osallistujille jaettiin tuore Euroopan parlamentin päätöslauselma (kts. s. 3), jossa otettiin voimakkaasti kantaa marien oikeuksien suojelemiseksi. Venäjän painostuksesta aiheesta ei kuitenkaan voitu keskustella vapaasti ja vetoomus hylättiin. Useat kongressiin osallistujat olivat saaneet Venäjän pahamaineiselta turvallisuuspalvelulta FSB:ltä ja Venäjän turvallisuusministeriöltä varoituksia tai kiellon nostaa marien tilannetta kongressissa esiin. Poliittinen painostus oli voimakasta. Viron, Unkarin ja Suomen edustajat ilmoittivat, että heidän jäsenyytensä MAFUN:ssa astuu voimaan vasta, kun heillä on riittävä käsitys sekavaan tilaan ajautuneesta MAFUN:n toiminnasta. Junttila ehdotti myös MAFUN:n nimen muuttamista, joka olisi Sulkanuoli, mutta ehdotus ei saanut riittävää kannatusta. Syyskesällä MAFUN:n puheenjohtaja Vasili Petrov pahoinpideltiin, minkä epäiltiin olleen seurasta hänen toimimisestaan MAFUN:ssa. Syksyllä mielivalta jatkui, ja häneltä takavarikoitiin kaikki arkistot takavarikoitiin 15 vuoden ajalta määräämättömäksi ajaksi. Janne Saarikivi laati tapauksesta raportin eduskunnan oikeusasiamiehelle, mutta Petrovin omasta pyynnöstä asian käsittely julkisuudessa lopetettiin. Olimme mukana osoittamassa mieltä Venäjän alueen sukukansojen, eritoten marien, puolesta Venäjän Helsingin-suurlähetystön edustalla marraskuussa. Mukana oli myös Suomen PEN, Suomen Maan ystävät ja Kiila ry. Tilaisuuden järjesti PEN:n Jukka Mallinen.

Vuoden 2006 alussa henkilöjäsenien lisäksi jäseniämme olivat A. J. Sjögrenin seura, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Suomen Maan ystävät ja Etnia ry:ksi nimensä muuttanut Uhanalaisten kansojen ja kulttuurien puolesta ry − Fjärde världen ry. Pyhät lehdot- ja Hiidet ja mummot -hankkeet jatkuivat, tällä kertaa Suomen Turussa, osana suomalais-ugrilaisten lasten kulttuuritapahtumien sarjaa. Tammikuussa pidetyissä avajaisissa esiintyjiä oli Suomesta ja Marinmaalta. Ohjelmassa oli musiikkia ja valokuvanäyttely. Paikalla oli muun muassa vuonna 2005 Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin vuorimariksi kääntänyt Valeri Alikov. Tapahtuma poiki myös kouluvierailuja Turun seudulla. MAFUN kokoontui Helsingissä maaliskuussa, ja Sukukansojen ystävät hoiti käytännön järjestelyt. Kun MAFUN kokoontui marras- ja joulukuussa Tartossa, yhdistystämme edusti paikalla Juha Kuokkala.


Vuoden 2007 alussa henkilöjäsenien lisäksi jäseniämme olivat A. J. Sjögrenin seura, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Suomen Maan ystävät ja Etnia ry. MAFUN:n Syktyvkarin-kongressin järjestäjät eivät voineet taata tilaisuuden demokraattisuutta, joten unkarilaiset, virolaiset ja suomalaiset, mukaan lukien Sukukansojen ystävät, eivät menneet paikalle.


Samat yhteisöjäsenet jatkoivat jäseninämme myös vuonna 2008. Hallituksemme jäsenet ottivat osaa Suomen kulttuurirahaston sukukansatyöryhmän toimintaan Suomessa ja V Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressiin Hanti-Mansijskissa. Otimme osaa XXIV IFUSCO:n järjestelyihin Helsingissä yhdessä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan, Siula ry:n ja yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen kera. Järjestämämme populaarikirjallisuuskilvat tulivat päätökseensä, ja palkitsimme voittajat matkalla IFUSCO:on.



Blogimme avautui vuoden 2011 lokakuun lopussa Blogspot-alustalla. Vuosiksi 2018−2019 blogi hiljeni valitettavasti tyystin, mutta vuonna 2020 sitä alettiin jälleen ylläpitää. Vuonna 2023 julkaistiinkin blogin historian suurin määrä kirjoituksia, kunnes vuonna 2024 blogi siirtyi osaksi näitä nykyisiä kotisivujamme.

Vuonna 2012 Sukukansojen ystävät järjesti Helsingissä Finno-Ugric Design Day -tapahtuman, jossa pidettiin seminaari ja käsityöpaja. Samana vuonna avasimme Facebook-sivumme Suomen itsenäisyyspäivänä. Huomattavasti epämuodollisemmin toimiva Facebook-ryhmämme oli perustettu jo aikaisemmin, vuonna 2010. Vuonna 2013 julkaisimme Saamelaiset Suomessa – näkökulmia ja ääniä tämän päivän saamelaisuuteen -julkaisun. Se on ensimmäinen kattava suomenkielinen Internet-julkaisu Suomen saamelaisista. Samana vuonna otettiin myös käyttöön yhdistyksemme tunnus, joka oli käytössä 25-vuotisjuhlavuoteemme saakka eli vuoteen 2024.

Vuonna 2016 Suomessa järjestettiin Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi Lahdessa. Kongressi on sukukansoja edustava foorumi, jonka tavoitteena on kansojen yhteistyön edistäminen sekä kulttuurin ja kielen säilyttäminen ja elvyttäminen. Järjestimme tuolloin Lahdessa niin sanotun varjokongressin, jonka tunnelma ei ollut niin muodollinen kuin varsinaisessa kongressissa. Tilaisuudessamme osanottajat pystyivät puhumaan mahdollisimman vapaasti sukukansoja koskevista aiheista. Varjokongressi järjestettiin yhdessä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan sukukansavaliokunnan, Tuglas-seuran ja virolaisen kansalaisjärjestö MTÜ U-Pöören kanssa.

Vuonna 2019 järjestimme Kalevalan päivänä yhdessä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, Opintokeskus Vision ja M. A. Castrénin seuran kanssa yleisötilaisuuden, jonka nimi oli Suomen ja sukukielten tulevaisuus.

Vuosina 2012–2024 käytössä ollut tunnuksemme, joka jäi käyttöön retro-tunnuksena.

Vuonna 2021 olimme mukana tukemassa Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala -lastenkirjan vuorimarinkielistä käännöstä. Käännös Пи йых Калевала julkaistiin Kalevalan päivänä 28. helmikuuta. Vuoden 2021 Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi järjestettiin Virossa Tartossa, minne emme valitettavasti matkanneet sekavien koronaviruspandemiaan liittyvien matkustusrajoitusten vuoksi. Näin ollen osallistuimme kongressiin vain etäyhteyksin. Elokuun 21. päivänä vuonna 2021 avasimme myös Instagram-tilimme, jossa julkaisemme lähes yksinomaan vain sähköistä sukukansakalenteriamme. Joulukuussa 2022 julkaisimme ensimmäisen painetun sukukansakalenterimme Suomen itsenäisyyspäivän aattona.

Keväällä 2023 yhdistyksemme otti jälleen uuden suunnan, kun julkaisimme ensimmäisen numeron Alkukoti-jäsenlehteämme ersän kielen päivänä 16. huhtikuuta. Muun muassa uuden lehden ansiosta jäsenmäärä lähti voimakkaaseen kasvuun. Keväällä tuimme myös Turussa järjestettyä Kansainvälistä suomalais-ugrilaisten opiskelijoiden konferenssia.

Syksyllä 2023 järjestimme Jyväskylässä kansallispuvun juhlapäivänä sukukansojen juhlapukeutumista koskevan tapahtuman Suomen käsityön museossa Suomen kansallispukukeskuksen kanssa. Tilaisuudessa esiteltiin sukukansojen kansan- ja kansallispukuja. Tammikuussa 2024 Sukukansojen ystävät liittyi Suomen ystävyysseurojen liiton jäseneksi.

Vuosi 2024 on yhdistyksemme 25-vuotisjuhlavuosi, jonka kunniaksi avattiin nykyiset kotisivut ja otetiin käyttöön uusi tunnus. Liityimme myös kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäseneksi. Kesäkuussa juhlistimme suomalais-ugrilaisten kulttuuripääkaupunkien 10-vuotisjuhlavuotta Kuhmossa yhdessä yhteistyökumppanimme virolaisen Uralic Keskuksen kanssa. Kutsuimme kaupunkeja käsittelevään juhlaseminaariin muita yhteistyökumppaneitamme ja samalla julkistettiin vuoden 2025 kulttuuripääkaupunkikisan voittaja. Arvonimen sai vuodeksi 2025 Narvan kaupunki Virosta.

Kuva: Aleksi Palokangas

Vuosien varrella olemme olleet monessa mukana, niin Helsingissä Maailma kylässä -festivaalilla kuin Kuhmossa Sommelo-kansanmusiikkijuhlassakin. Ota meihin yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen sukukansojenystavatry@gmail.com, niin järjestetään yhdessä sukukansatapahtuma!

Hallitus 2024:
Aleksi Palokangas (puheenjohtaja)
Felix Mäkelä (varapuheenjohtaja)
Niko Partanen (taloudenhoitaja)
Iivo Kalijärvi (sihteeri)
Esa-Jussi Salminen (Alkukodin päätoimittaja)
Johannes Väisänen
Mariann Bernhardt (varajäsen)
Alexandra Kellner (varajäsen)
Tuomas Koukkari (varajäsen)
Marija Launonen (varajäsen)

Hallitus 2023:
Aleksi Palokangas (puheenjohtaja)
Niko Partanen (varapuheenjohtaja & taloudenhoitaja)
Iivo Kalijärvi (sihteeri)
Mariann Bernhardt
Marija Launonen
Felix Mäkelä
Esa-Jussi Salminen (varajäsen & Alkukodin päätoimittaja)
Kirsi Hafeez (varajäsen)
Alexandra Kellner (varajäsen)
Tuomas Koukkari (varajäsen)

Hallitus 2022:
Niko Partanen (puheenjohtaja)
Aleksi Palokangas (varapuheenjohtaja)
Kirsi Hafeez (taloudenhoitaja)
Kaisla Kaheinen
Marija Launonena
Esa-Jussi Salminen
Sampsa Holopainen (varajäsen)
Alexandra Kellner (varajäsen)
Tuomas Koukkari (varajäsen)

Hallitus 2021:
Niko Partanen (puheenjohtaja)
Aleksi Palokangas (varapuheenjohtaja)
Simo Kantele (taloudenhoitaja)
Kaisla Kaheinen
Marija Launonena
Esa-Jussi Salminen
Kirsi Hafeez (varajäsen)
Sampsa Holopainen (varajäsen)
Tuomas Koukkari (varajäsen)
Norman Langerak (varajäsen)

Hallitus 2020:
Niko Partanen (puheenjohtaja)
Aleksi Palokangas (varapuheenjohtaja)
Kirsi Hafeez (taloudenhoitaja)
Kaisla Kaheinen
Norman Langerak
Marija Launonena
Simo Kantele (varajäsen)
Alexandra Kellner (varajäsen)
Tuomas Koukkari (varajäsen)
Suvi Vuorinen (varajäsen)

Hallitus 2019:
Niko Partanen (puheenjohtaja)
Simo Kantele (varapuheenjohtaja)
Kirsi Hafeez (taloudenhoitaja)
Kaisla Kaheinen
Marija Launonena
Alexandra Kellner (varajäsen)
Tuomas Koukkari (varajäsen)

Hallitus 2018:
Norman Langerak (puheenjohtaja)
Niko Partanen (varapuheenjohtaja)
Kirsi Hafeez (taloudenhoitaja)
Marija Launonena
Sampsa Holopainen (varajäsen)
Tomi Koivunen (varajäsen)

Hallitus 2017:
Norman Langerak (puheenjohtaja)
Simonas Noreikis (varapuheenjohtaja)
Kirsi Hafeez (taloudenhoitaja)
Sampsa Holopainen
Tomi Koivunen
Marija Launonena
Niko Partanen (varajäsen)

Hallitus 2016:
Norman Langerak (puheenjohtaja)
Sampsa Holopainen (varapuheenjohtaja)
Kirsi Hafeez (taloudenhoitaja)
Mervi de Heer
Marija Launonena
Mari Saraheimo
Tomi Koivunen (varajäsen)
Helga Siljander (varajäsen)

Hallitus 2015:
Norman Langerak (puheenjohtaja)
Sampsa Holopainen (varapuheenjohtaja)
Kirsi Hafeez (rahastonhoitaja)
Simo Kantele
Nico Vallenius

Hallitus 2014:
Norman Langerak (puheenjohtaja)
Kirsi Hafeez (varapuheenjohtaja)
Nico Vallenius (rahastonhoitaja)
Simo Kantele (sihteeri)
Sakari Linden (tiedottaja)
Sampsa Holopainen (varajäsen)
Alexandra Kellner (varajäsen)
Niko Partanen (varajäsen)
Helga Siljander (varajäsen)

Hallitus 2013:
Sakari Linden (puheenjohtaja)
Niko Partanen (varapuheenjohtaja)
Sampsa Holopainen
Markus Juutinen
Alexandra Kellner
Katri Seppälä
Helga Siljander
Nico Vallenius
Marija Launonena (varajäsen)
Jani Koskinen (varajäsen)
Norman Langerak (varajäsen)
Kirsi Hafeez (varajäsen)
Tuomas Koukkari (varajäsen)
Jaakko Helke (varajäsen)

Hallitus 2012:
Sakari Linden (puheenjohtaja)
Niko Partanen (varapuheenjohtaja)
Juha Kuokkala (rahastonhoitaja)
Sampsa Holopainen
Katri Seppälä
Helga Siljander
Kirsi Hafeez (varajäsen)
Alexandra Kellner (varajäsen)
Norman Langerak (varajäsen)

Hallitus 2011:
Niko Partanen (puheenjohtaja)
Kirsi Hafeez (varapuheenjohtaja)
Jaakko Helke
Sampsa Holopainen
Markus Juutinen
Leo Jäppinen
Alexandra Kellner
Juha Kuokkala
Norman Langerak
Sakari Linden
Tuomas Koukkari

Hallitus 2010:
Niko Partanen (puheenjohtaja)
Kirsi Hafeez, ent. Mäkelä (varapuheenjohtaja)
Juha Kuokkala (taloudenhoitaja)
Sampsa Holopainen

Hallitus 2009:
Lotta Jalava (puheenjohtaja)
Kirsi Mäkelä (varapuheenjohtaja)
Juha Kuokkala (rahastonhoitaja)
Santeri Junttila (IFUSCO-vastaava)
Outi Pynnönen (nyk. Tánczos)
Santra Jantunen (varajäsen)
Natalia Devjatkina (varajäsen)

Hallitus 2008:
Santeri Junttila (puheenjohtaja)
Natalia Devjatkina (varapuheenjohtaja)
Juha Kuokkala (rahastonhoitaja, varajäsen)
Lotta Jalava
Ville Ropponen
Saara Lindroos (varajäsen)
Kirsi Mäkelä (varajäsen)

Hallitus 2007:
Santeri Junttila (puheenjohtaja)
Natalia Devjatkina (varapuheenjohtaja)
Juha Kuokkala (rahastonhoitaja)
Saara Lindroos
Santra Jantunen (varajäsen)
Ville Ropponen (varajäsen)

Hallitus 2006:
Saara Lindroos (puheenjohtaja)
Ville Ropponen (varapuheenjohtaja)
Elina Ahola (sihteeri)
Santeri Junttila (taloudenhoitaja)
Natalia Devjatkina (varajäsen)
Kaisa Huusko (varajäsen)

Hallitus 2005:
Saara Lindroos (puheenjohtaja)
Ville Ropponen (varapuheenjohtaja)
Elina Ahola (sihteeri)
Santeri Junttila (taloudenhoitaja)
Natalia Devjatkina (varajäsen)
Kaisa Huusko (varajäsen)
Tuija Kuoppamäki (varajäsen)

Hallitus 2004:
Saara Lindroos (puheenjohtaja)
Ville Ropponen (varapuheenjohtaja, maailmankongressivastaava)
Santeri Junttila (MAFUN:n sähköpostilistavastaava)
Tuija Kuoppamäki (koulukampanjavastaava)
Pauli Muukkonen (varajäsen)
Antti Remus (varajäsen, ystävyyskylähankevastaava)
Päivi Ronimus-Poukka (varajäsen)

Hallitus 2003:
Saara Lindroos (puheenjohtaja, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY:n Sukukansavaliokunta)
Ville Ropponen (varapuheenjohtaja)
Santeri Junttila
Ulla Lehtinen
Pauli Muukkonen (varajäsen)
Antti Remus (varajäsen)
Päivi Ronimus-Poukka (varajäsen)

Hallitus 2002:
Santeri Junttila (puheenjohtaja, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY:n Sukukansavaliokunta)
Saara Lindroos (Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY:n Sukukansavaliokunta)
Annika Pasanen (Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY:n Sukukansavaliokunta)
Ulla Lehtinen (Uhanalaisten kansojen ja kulttuurien puolesta – Fjärde världen ry)
Eero Aronpuro (Maan ystävät ry)
Päivi Ronimus (A. J. Sjögrenin seura)
Irja-Leena Suhonen (varajäsen, Kalevalaisten naisten liitto)

Hallitus 2001:
Santeri Junttila (puheenjohtaja, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY:n Sukukansavaliokunta)
Annika Pasanen (Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY:n Sukukansavaliokunta)
Ulla Lehtinen (Uhanalaisten kansojen ja kulttuurien puolesta – Fjärde världen ry)
Päivi Ronimus (A. J. Sjögrenin seura)
Riitta Sipilä (varajäsen, Kalevalaisten naisten liitto)
Juha Hurme (varajäsen, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY)

Hallitus 2000:
Santeri Junttila (puheenjohtaja, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY:n Sukukansavaliokunta)
Ulla Lehtinen (Uhanalaisten kansojen ja kulttuurien puolesta – Fjärde världen ry)
Riitta Sipilä (Kalevalaisten naisten liitto)
Jari-Pekka Tikkanen (Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY)
Päivi Ronimus
Milla Hannula

Hallitus 1999, varsinainen:
Santeri Junttila (puheenjohtaja, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY:n Sukukansavaliokunta)
Petteri Aarnos (Tuglas-seura)
Ulla Lehtinen (Uhanalaisten kansojen ja kulttuurien puolesta – Fjärde världen ry)
Riitta Sipilä (Kalevalaisten naisten liitto)
Susanna Virtanen
Juha Kääriäinen (varajäsen, Liiviläisten ystävät)
Jari-Pekka Tikkanen (varajäsen, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY)

Hallitus 1999 tammikuu−maaliskuu, väliaikainen:
Santeri Junttila (puheenjohtaja, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY:n Sukukansavaliokunta)
Ulla Lehtinen (varapuheenjohtaja, Uhanalaisten kansojen ja kulttuurien puolesta – Fjärde världen ry)
Jari-Pekka Tikkanen (sihteeri, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY)
Riitta Sipilä (varajäsen, Kalevalaisten naisten liitto)
Anikó Lehtinen (varajäsen)