Todon valan kisyjez ug paśa.
Tieto ei tee reikää taskuun.
– Udmurtinkielinen sanonta

Udmurtin kieli kuuluu uralilaisten kielten permiläiseen haaraan yhdessä komin ja komipermjakin kanssa. Udmurtit asuttavat pääasiassa Udmurtian tasavaltaa, joka on Keski-Venäjällä. Udmurtteja asuu myös tasavaltaa ympäröivillä alueilla kuten Tatarstanissa ja Baškortostanissa sekä Permin ja Kirovin alueilla. Vaikka udmurteilla on oma nimikkotasavaltansa, heitä on sen koko väestöstä noin 30 prosenttia. Venäläisten osuus tasavallan väestöstä on 60 prosenttia. Venäjän vuoden 2010 väestölaskennan mukaan udmurtin kieltä osasi yli 320 000 ihmistä. Kansallisuudeltaan udmurtteja oli 550 000.

[KUVA]

Udmurttiherkkuja tarjolla kyläjuhlissa. Nižnyje Juri, Udmurtia 2007. Kuva: Kirsi Hafeez.

Kieli

Udmurtit ovat eläneet turkkilaisten ja slaavilaisten kielten puhujien läheisyydessä, mikä näkyy heidän kielessään. Udmurtissa on paljon lainasanoja tataarista, joka on turkkilaiskieli. Turkkilaisten kielten perua on myös se, että udmurtissa sanan paino on aina sen lopussa. Tämä on poikkeavaa suhteessa moniin muihin uralilaisiin kieliin. Udmurtista voidaan erottaa kolme murretta: eteläinen, keskinen ja pohjoinen murre. Murteiden puhujat ymmärtävät helposti toisiaan. Itse asiassa udmurttia puhuva henkilö ymmärtää myös jonkin verran komia ja komipermjakkia.

Udmurtin kieli on suhteellisen elinvoimainen verrattuna uhanalaisiin uralilaisiin kieliin, joilla on korkeintaan muutamia tuhansia puhujia. Udmurtti on käyttökielenä varsin yleinen maaseudulla. Myös nuoret puhuvat sitä udmurttien asuttamissa kylissä, vaikka nykyään voi lähes kaikkien udmurttien sanoa olevan kaksikielisiä. Udmurtin elinvoimaisuus pätee etenkin Etelä-Udmurtiassa ja tasavallan ulkopuolisilla alueilla. Pohjois-Udmurtiassa tilanne on heikompi. Udmurtit ovat perinteisesti olleet maaseutuväestöä, mutta kaupungistuminen on kiihtynyt myös heidän kohdallaan. Nykyään noin puolet udmurteista asuu kaupungeissa. Monikansallisessa kaupunkiympäristössä kielenvaihto venäjään on helpompaa kuin maaseudulla, jossa kylät järjestyvät usein kansallisuuksien mukaan. Opetus on peruskouluissa venäjäksi. Udmurttia opetetaan omana oppiaineenaan, mutta ei kaikissa kouluissa.

Historia ja kulttuuri

Udmurtit mainitaan ensimmäisen kerran 800–1100-luvuilla arabialaisten kauppiaiden lähteissä nimellä ar. Arkeologisten tutkimusten mukaan udmurtit ovat muodostuneet Kama-, Vjatka- ja Vetluga-jokien alueella asuneista heimoista. Nämä heimot ovat edustaneet indoiranilaisia, uralilaisia, turkkilaisia ja slaavilaisia kansoja. Keskiajalta lähtien udmurteista voidaan erotella pohjoiset ja eteläiset udmurtit. Pohjoisten udmurttien parissa slaavilainen vaikutus on ollut voimakkaampaa, kun taas eteläisten udmurttien keskuudessa turkkilaisten kansojen läheisyys on lyönyt oman leimansa. Pohjoisten udmurttien asuttama alue päätyi Moskovan Venäjän alaisuuteen jo 1400-luvun lopulla. Sen sijaan eteläiset udmurtit kuuluivat mongolien ja turkkilaisten kansojen perustamiin valtioihin aina 1500-luvun puoliväliin asti. Silloin Iivana Julma valloitti alueet Moskovan Venäjälle. Tällöin kaikki udmurtit päätyivät saman hallinnollisen alueen piiriin. Seuraavien vuosisatojen aikana Venäjän hallinto lujittui valloitetuilla alueilla. Udmurtteja nousi marilaisten rinnalla kapinaan kolonisaatiota vastaan.

Neuvostoliiton aikakausi oli udmurttien parissa samankaltainen kuin muiden alueen kansojen. Neuvostoliiton alkuaikana politiikka oli vielä suvaitsevaa eri kansallisuuksia kohtaan. 1930-luvulta alkanut laajamittainen kollektivisaatio ja Stalinin aikakausi jättivät kuitenkin jälkensä. Stalinin vainoissa udmurttien älymystö tuhottiin käytännössä kokonaan. Muun muassa udmurttien kansallisrunoilijana pidetty Kuzebai Gerd tapettiin tuona aikana. Neuvostoaikana Udmurtian tasavalta oli sotateollisuuden vuoksi suljettu alue.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen udmurttien kieltä ja kulttuuria alettiin elvyttää. Muun muassa vuonna 1991 perustettiin tätä tarkoitusta ajamaan kansalaisjärjestö nimeltään Udmurt keneš. Udmurtit nousivat suuren yleisön tietoisuuteen vuoden 2012 euroviisuissa, kun udmurttimummoista koostuva yhtye, Buranovskije babuški, sijoittui toiseksi. Udmurtiassa ilmestyy tällä hetkellä muutamia sanoma- ja aikakauslehtiä udmurtiksi. Tärkein niistä on Udmurt dunne -sanomalehti.

Elinkeinoltaan udmurtit ovat olleet perinteisesti maanviljelijöitä. Suurin osa udmurteista on uskonnoltaan ortodoksikristittyjä. Udmurttien voimakas käännytys kristinuskoon ajoittuu 1700-luvulle. Sitä ennen he olivat luontouskonnon harjoittajia ja sitä on harjoitettu pitkään vielä kristinuskonkin rinnalla. Etelä-Udmurtiassa ja tasavallan ulkopuolisilla alueilla asuu edelleen udmurttiryhmiä, jotka eivät ole koskaan kääntyneet kristinuskoon. Heidän luontouskonnossaan palvotaan jumalia ja henkiä, jotka asuttavat maailman eri sfäärejä. Keskeisiä ovat pyhissä luonnonpaikoissa järjestetyt uhrijuhlat.

Lisätietoa:

Lehtinen, Ildikó (toim.) 2005. Marit, mordvalaiset ja udmurtit: perinteisen kulttuurin tietosanakirja. Helsinki: SKS.

Lehtinen, Ildikó (toim.) 2012. Volgan mutkasta Siperiaan: sukulaiskansat tämän päivän Venäjällä. Helsinki: SKS.Wichmann, Irene (toim.) 1987. Matkamuistiinpanoja: Yrjö ja Julie Wichmannin kirjeitä ja päiväkirjamerkintöjä vuosilta 1891–1906. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.