Unkarilaiset

Ugrilaisiin kansoihin hantien ja mansien kanssa lukeutuvat unkarilaiset ovat väkiluvultaan selvästi suurin sukukansamme. Unkarilaisia on noin 15 miljoonaa, ja he elävät varsin hajaannuksessa. Vain noin 9,5 miljoonaa unkarilaista elää Unkarissa. Yhdysvalloissa elää 1,5 miljoonaa unkarilaista, Kanadassa 350 000. Euroopassa on Unkarin ohella viisi valtiota, jossa elää vähintään 200 000 unkarilaista, Romaniassa jopa 1,5 miljoonaa.

Unkarilaisia kansanpuvuissa. Kuva: Wikimedia Commons

Unkarin kieli on puhutuin suomalais-ugrilainen kieli maailmassa, ja kielen muoto-oppi on hyvin rikas, kuten sukukielillämme on usein tapana. Unkari kuuluu maailman sadan puhutuimman kielen joukkoon. Se on siis erittäin puhuttu kieli maailman 6 000 – 10 000 kielen joukossa. Unkarin kieltä tutkiva oppiaine on hungarologia. Unkarin sanastosta voi löytää sanoja, jotka ovat samaa alkuperää kuin eräät suomen sanat. Ne ovat vain vuosituhansien kuluessa muuttuneet erittäin paljon. Esimerkikkinä on tästä suomen ydin ja unkarin velő, mutta niiden lisäksi on olemassa sellaisia perussanoja kutenvér (‘veri), kéz (‘käsi’) javíz (‘vesi’).

Liikennemerkki, jossa on latinalaisten kirjaimien ohella käytetty myös unkarilaisia riimuja. Kuva: Wikimedia Commons


Unkarin ulkopuolella asuvia omaleimaisia unkarilaisryhmiä ovat muun muassa Romaniassa sijaitsevan Transilvanian itäosan Székelymaan székelyt, joiden lipussa on monien sukukansojen käyttämä esikristillinen kannuksenpyörä-symboli. Toinen omaleimainen ryhmä on Karpaattien itäpuolen csángót, jotka asuttavat Länsi-Moldovaa. Nimestään huolimatta alue kuuluu Romanian valtioon.

Madjarabit ovat Nubiassa, nykyisen Egyptin ja Sudanin rajalla asuva 7 000 – 60 000 hengen kansanryhmä, joka pitää itseään unkarilaisena. Heidän alkuperänsä on kiistelty, kuten nimikin. On esitetty, että nimi tulee sanoista madjar ja aab tarkoittaen ’unkarilaisheimo’, ei ’madjaari-arabi’. Perimätiedon mukaan madjarabien esi-isät saapuivat Egyptiin vuonna 1517 Osmanien valtakunnan sulttaanin Selim I:n armeijan kanssa. He aloittivat kapinan Aleksandriassa, jonka epäonnistuttua he pakenivat. Toisaalta kerrotaan, että he saapuivat Afrikkaan arkkiherttuatar Maria Teresia aikana polveutuen muslimeiksi kääntyneistä unkarilaisista, jotka hän karkotti.

Tietyissä piireissä on noussut esiin vaihtoehtoisia teorioita, joiden mukaan unkarin kieli ei olisi suomalais-ugrilainen, vaan sukua esimerkiksi turkkilaisille kielille. Tieteellisestä näkökulmasta katsoen nuo teoriat ovat tyystin perättömiä ja unkarin kielen suomalais-ugrilaisuus on todistettu pitävästi erittäin kauan aikaa sitten.