Ersää ja mokšaa puhutaan Venäjällä, hyvin laajalla alueella. Ersäläisiin ja mokšalaisiin viitataan usein yleisnimellä mordvalaiset ja heidän kieliinsä mordvalaiskielet, mutta ersäläiset ja mokšalaiset itse pitävät tätä nimitystä ulkopuolisten antamana, eivätkä käytä sitä omassa kielessä itsestään.
Ersäläisten ja mokšalaisten oma nimikkotasavalta Mordva sijaitsee Moskovasta noin viisisataa kilometriä itään, Volgan tuntumassa. Monet ersäläisistä ja mokšalaisista asuvat kuitenkin nimikkotasavaltansa ulkopuolella. Hajanainen asutus onkin todennäköisesti yksi syy siihen, miksi ersäläiset ja mokšalaiset venäläistyvät nopeaan tahtiin. Venäjän väestönlaskennat paljastavat karun totuuden: Vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan ersäläiseksi ja mokšalaiseksi identifioineita on alle 500 000 – eli heidän määränsä on puolittunut liki 30 vuodessa. Väestönlaskennassa ersäläiset ja mokšalaiset lasketaan yhteen, joten ersäläisten ja mokšalaisten määrää ei tiedetä tarkalleen. Oletettavasti ersäläisiä on enemmän, eli noin kaksi kolmasosa mordvalaisista on ersäläisiä.
Kaikki ersäläiset ja mokšalaiset eivät kuitenkaan puhu enää ersää ja mokšaa. Viimeisen väestönlaskennan mukaan 220 090 henkilöä puhuu jompaakumpaa kieltä. Puhujien kielitaito vaihtelee suuresti: vain harvoilla on mahdollisuus käyttää joko ersää tai mokšaa työkielenä ja sitä kautta kehittää omaa kielitaitoaan. Koulussa molempia kieliä opetetaan vain parisen tuntia viikossa vieraana kielenä. Venäjällä vähemmistökieliä ei myöskään arvosteta yhteiskunnassa, joten monille niiden oppiminen tai puhuminen saattaa tuntua ylimääräiseltä taakalta.
Kielet
Suomenkieliselle ersä ja mokša ei kuulosta kovin tutulta – ainakaan aluksi. Molemmissa kielissä on runsaasti konsonantteja. Syynä ovat kahden kielen erilaiset äänteenmuutokset. Uralilaisessa kantakielessä on todennäköisesti ollut laajempi konsonanttijärjestelmä kuin suomessa. Kun suomen kieli on kehittynyt vuosituhansien aikana, monet konsonantit ovat kadonneet. Ersä ja mokša sen sijaan ovat laajentaneet konsonanttiensa määrää. Mokšan erikoisuus on lisäksi soinnittomien l, j ja r -äänteet ja niiden pehmeät vastineet (suomessa nämä ovat soinnillisia konsonantteja). Nämä äänteet saattavat kuulostaa alussa sellaiselta äänteeltä, mitä esimerkiksi saksassa merkitään kirjainyhdistelmällä ch esimerkiksi sanan ich lopussa.
Ersän ja mokšan kielioppi sen sijaan tuntuu välillä yllättävän tutulta. Suomen sukukieliä on mahdollista luokitella sen perusteella, miten läheistä sukua ne ovat toisilleen. Kieliopin perusteella mordvalaiskielet kuuluvat länsiuralilaisiin kieliin yhdessä itämerensuomalaisten ja saamelaiskielten kanssa. Näissä kielissä on toisin sanoen niin paljon yhteisiä piirteitä muihin uralilaisiin kieliin verrattuna, että on oletettava, että nämä kielet ovat olleet joskus menneisyydessä tiiviissä yhteydessä. Niin sanottu s-paikallissijojen sarja rakentuu yllättävän samalla tavalla kolmessa haarassa, kuten taloa merkitsevän sanan taivutus näyttää:
| Ersä1 | Suomi | Koltansaame | |
| Mistä? | kudo-sto | talo-sta | põõrt-âst |
| Missä? | kudo-so | talo-ssa | põõrt-âst |
| Mihin? | kudo-s | taloon | põʹrtte |
1Ersän kudo-sana on samaa alkuperää kuin suomen sana kota.
Koltansaamen põrtt-sana on lainattu venäjästä, niin kuin myös suomen pirtti-sana
Toisaalta kielioppi tarjoaa myös riittävästi haasteita. Ersässä ja mokšassa on myös määräinen taivutus eli nomineihin (eli substantiivit, kuten talo; adjektiivit kuten pieni; numeraalit kuten yksi¸ pronominit kuten se) voi liittyä pääte, joka osoittaa, että on kyse tunnetusta asiasta. Se siis toimii ikään kuin ruotsin tai englannin määräinen artikkeli: kudo ’talo (ruotsiksi hus)’, kudo-ś ’(se) talo (ruotsiksi hus-et)’.
Lisäksi objektikonjugaatio saattaa tarjota yllätyksiä. Objektikonjugaatio yhdistää ersää ja mokšaa Siperiassa puhuttuihin uralilaisiin kieliin – tosin nykytiedon valossa kyse on rinnakkaiskehityksestä eikä objektikonjugaation yhteisestä alkuperästä. Tämä kielellinen ilmiö on siis kehittynyt itsenäisesti kahdessa läheisessä kielissä ilman, että kielet ovat tässä asiassa vaikuttaneet toisiinsa. Objektikonjugaatio tarkoittaa sitä, että verbi voi saada sellaisia päätteitä, jotka viittaavat objektin lukuun ja persoonaan. Suomen kielessä verbi ilmaisee vain subjektin luvun ja persoonan, mutta ersässä ja mokšassa se voi ilmaista sekä objektin että subjektin luvun ja persoonan. Verbien taivutusmuotoja onkin melko paljon.
večk-an ’rakasta-n’
večk-sa ‘rakastan (häntä tai sitä)’
večk-tan ’rakastan (sinua)’
Musiikki
Андрей Бочканов (Andrej Bočkanov) tekee pop-musiikkia ersän kielellä. OYME taas yhdistää perinteistä musiikkia nykyajan musiikkityyleihin.
Elokuvat
Azor on ensimmäinen ersänkielinen elokuva. Elokuva käsittelee ersäläisten historiaa.
Ruotsissa toimivan tutkijan Yair Sapirin projektin Small Languages Rock! puitteissa sekä ersäksi että mokšaksi käännettiin lyhyt animaatioelokuva raitonsa menettäneestä seeprasta.
Kirjallisuus
Raija Bartens on kääntänyt ersän ja mokšankielistä kansanrunoutta suomeksi kokoelmassa Omenakasvoinen morsian. Ersäläisten ja mokšalaisten eepokseksi luonnehdittu Mastorava (Maaemo) -teoksen ja ersäläisen kirjallisuuden antologian Eŕamoń vajgel’ (Elämän ääni) suomennokset ovat saatavissa M. A. Castrénin Seuran nettisivuilta. Volga antologiasta löytyy ersänkielisen novellin ja romaaniosan käännöksiä.
Opiskele!
M. V. Mosinin ja N. S. Bajuškinin Ersämordvan oppikirjan avulla pääset tutustumaan ersän kieleen. Nina Aasmäen ersän kielen oppikirja An introductory course of the Erzya language ja Sirkka Saarisen laatima oppimateriaali ovat vapaasti saatavilla Internetissä.
Mokšan kielestä ei toistaiseksi julkaistu oppimateriaalia.
Tutkimushankkeita
Mordvalaiskielten kielioppihankkeen tavoitteena on julkaista nykyaikainen kuvaus ersästä ja mokšasta englanniksi. Tällaisella kielioppikuvauksella on tarvetta, sillä useimmat ersää ja mokšaa käsittelevät kieliopit ovat vanhahkoja. Kielten tutkimusmenetelmät ja ersän ja mokšan aineistot ovat kehittyneet todella paljon viimeisten vuosikymmenten aikana ja myös tietotekniikka on helpottanut tutkijoiden työtä. Viime aikoina Suomessa on tutkittu etenkin ersän ja mokšan eri taivutuspäätteiden käyttöä ja niiden ilmestymistä eri konteksteissa. Paljon uutta on opittu, joten uuden tiedon kokoamisella on todellakin tarvetta.
Sanakirjoja
Turun yliopistossa on julkaistu Ersäläis-suomalainen sanakirja, Suomalais-ersäläinen sanakirja ja Mokšalais-suomalainen sanakirja. Verkkosanakirja on saatavissa useilla kielellä, myös suomeksi, joskin se on vielä hyvin puutteellinen. Viron taitoisille on saatavissa myös viro-ersä-sanakirja.
Tutkimusaineistoja
Turun yliopisto tarjoaa laajaa tutkimusaineistoa ersäksi ja mokšaksi. Kielipankissa on saatavilla ersän ja mokšan kirjakielten korpus, ERME ja jonkin verran muutakin aineistoa. Volga-Kama corporan sivuilta löytyy kirjakielten ja sosiaalisen median korpusaineistoja. Suomen kansalliskirjaston Fenno-ugrica kokoelmasta löytyy sanoma- ja aikakauslehteä useilla uralilaisella kielellä – myös ersäksi ja mokšaksi.