-
Alkukoti nro 17 (2025) julkaistiin Jyväskylän pääkirjastolla
Sukukansojen ystävät järjesti uusimman jäsenlehtensä, Alkukodin numeron 17, julkaisutilaisuuden Jyväskylän kaupunginkirjastolla 31. maaliskuuta 2025. Paikalle kirjaston Kulttuurilavan katsomoon oli kerääntynyt hyvissä ajoin tusinoittain väkeä. Tilaisuuden avasi yhdistyksen puheenjohtaja Aleksi Palokangas, joka kertoi yhdistyksemme toiminnasta, sukukansoistamme ja sukukansatyöstä yleisölle. Hänen jälkeensä lavalle astui Alkukodin päätoimittaja Esa-Jussi Salminen. Hän avasi tarkoin Alkukodin historiaa ja pääkirjoitustaan uusimmassa lehdessä.…
-
Narva – suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungin 2025 avajaiset
Maaliskuun ensimmäinen viikonloppu vei meidät paitsi Itä-Viroon, myös suoraan suomalais-ugrilaisen kulttuurimaailman sydämeen. Sukukansojen ystävien delegaatio matkusti Narvaan luovuttamaan kaupungille virallisesti vuoden 2025 suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuuripääkaupungin tittelin! Juhlallisuuksia oli muun muassa kaupungin raatihuoneella, jossa läsnä olivat niin kaupunginjohtaja Katri Raik, Viron kansallisen yleisradioyhtiön ERR:n televisioryhmä ja muita tiedotusvälineiden edustajia kuin runsaslukuinen yleisökin. Vuonna 2023 suomalais-ugrilaisten kansojen…
-
Sukukansojen kirjallisuuden suomentajaa Raija Bartensia muistellen
Minulla oli kunnia tuntea professori emerita Raija Bartens os. Jokinen (1933–2025). Hän oli suomalais-ugrilaisten kielten laaja-alainen professori Helsingin yliopistossa vuosina 1980–1997. Siirryin vuonna 1995 Turun yliopistosta Helsingin yliopistoon jatkamaan kielten opintojani, koska Helsinki tarjosi verrattomasti laajemmat mahdollisuudet tähän. Suomalais-ugrilaisista kielistä suoritin Helsingissä viron ja unkarin aineopinnot sekä jonkin verran myös saamentutkimuksen opintoja. Tietenkin jatkoin myös…
-
Tieteiden yö: Tämän etymologian tahtoisin kuulla, vol. IV
Sukukansojen ystävät ja Liszt-instituutti järjestävät taas yhdessä Tieteiden yön Tämän etymologian tahtoisin kuulla -tapahtuman. Kyseessä on tilaisuus, jossa etymologian tutkijat vastaavat yleisön kysymyksiin suomen ja suomalais-ugrilaisten kielten etymologioista eli sanojen historiasta ja alkuperästä. Ehdotuksia voi ja kannattaakin lähettää etukäteen tällä lomakkeella: https://forms.gle/eB4KuXqNWFnBMuDT8 Tilaisuutta voi seurata myös etänä YouTuben kautta. Myös aiempien kertojen tallenteet on säilötty…
-
Uralilaisten kielten kartta suomeksi
Suomalais-ugrilaisten tai uralilaisten kielten puhuma-alueet – minne ne ulottuvat, missä nämä kansat oikein asuvat? Kysymykseen on yllättävän vaikea saada vastausta. On ongelma, että suomalais-ugrilaisten kansojen asuma-alueet eivät ole ikonisesti kaikkien mielessä, samaan tapaan kuten vaikkapa lähialueiden valtioiden hahmot ovat yleisesti tunnettuja ja tunnistettavia. Tähän olisi tärkeää saada muutos: monet suomalais-ugrilaiset kansat asuvat verrattain lyhyen matkan…
-
Kuhmon kulttuuripääkaupunkiseminaarin kuvasatoa
Sukukansojen ystävät ry ja URALIC Keskus järjestivät 29. kesäkuuta 2024 yleisölle avoimen suomalais-ugrilaisten kulttuuripääkaupunkien 10-vuotisjuhlaseminaarin Kuhmossa, joka oli vuoden 2023 kulttuuripääkaupunki. Tapahtuma järjestettiin Kalevala-keskus Juminkeossa. Ohjelmassa käsiteltiin kulttuuripääkaupunkien historiaa viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Samalla päivän paneelikeskusteluissa hahmoteltiin kuvaa kulttuuripääkaupunkien tulevaisuudesta. Tapahtumassa valittiin myös suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki vuodelle 2025. Ehdokkaina ovat Narva Virosta ja Nižyn Ukrainasta. Voittajaksi…
-
Kuolleiden kielten muistopäivä
Tänään, 20.9.2024, vietetään kuolleiden kielten muistopäivää. Päivä on vakiintunut syyskuuhun viimeisen kamassinpuhujan, Klavdija Plotnikovan, kuolinpäivälle. Jo kauan aikaa on järjestetty pieniä muistotilaisuuksia tänä päivänä, perinteisesti Helsingissä, mutta myös muualla Suomessa ja suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alueilla. Sukukansojen ystävät ry on jo monena vuonna järjestänyt tällaisia pienimuotoisia tapahtumia eri puolilla Suomea, jatkaen Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Sukukansavaliokunnan vanhoja perinteitä.…
-
Mistä liivin kielen lainasanat tulevat?
Tässä esseessä referoin itämerensuomalaisten kielten professorin Riho Grünthalin artikkelit Livonian at the crossroads of the language contacts ja Kuramaa liivi keele kontakt eesti keelega vuosilta 2015 ja 2023. Ensimmäinen artikkeli käsittelee kokonaisvaltaisesti sanastoon liittyviä Kuurinmaan liivin kontakteja ja sen yhteyksiä latvian, saksan, viron ja venäjän välillä sekä mahdollisia yhteyksiä muinaisruotsin ja keskiajalla puhutun liivin välillä.…
-
Gulas Grand Prix -kilpailu Karjaalla
Sukukansojen ystävät osallistuivat Gulas Grand Prix -kilpailuun lauantaina 17. elokuuta Karjaalla. Kiitos Suomen unkarilaisten yhdistykselle tapahtuman järjestämisestä! Sää oli erinomainen, ja gulassinkeitto-operaatio kesti kaikkiaan kuutisen tuntia. Joukkueita oli 12 ja kilpailu erittäin kovatasoinen. Kovin tiukkoja sääntöjä kilvassa ei ollut, mutta tavoitteena oli valmistaa perinteinen unkarilainen gulassikeitto. Gulassia keitettiin avotulella, ja järjestäjät olivat hankkineet paikalle polttopuut…
-
Suomen-poikien muistojuhla Taavetissa
Kauniina suvipäivänä, elokuun 18. päivä 2024, juhlistettiin Etelä-Karjalassa sijaitsevassa hiljaisessa Luumäen kunnassa Suomen-poikien arvokasta perintöä. Tilaisuuden järjesti Suomen-poikien perinneyhdistys ry. Suomen-pojat (viroksi soomepoisid) on nimitys niille noin 3 400 virolaiselle vapaaehtoissotilaalle, jotka jatkosodan aikana palvelivat Suomen Puolustusvoimissa eri tehtävissä. Suurin osa virolaisista oli sijoitettu Jalkaväkirykmentti 200:aan, mutta osa palveli myös esimerkiksi merivoimissa. Suomen merivoimien vahvuudesta…
