Sukukansojen ystävät ja Liszt-instituutti järjestävät taas yhdessä Tieteiden yön Tämän etymologian tahtoisin kuulla -tapahtuman. Kyseessä on tilaisuus, jossa etymologian tutkijat vastaavat yleisön kysymyksiin suomen ja suomalais-ugrilaisten kielten etymologioista eli sanojen historiasta ja alkuperästä. Ehdotuksia voi ja kannattaakin lähettää etukäteen tällä lomakkeella:
https://forms.gle/eB4KuXqNWFnBMuDT8
Tilaisuutta voi seurata myös etänä YouTuben kautta. Myös aiempien kertojen tallenteet on säilötty verkoon (Vol. I, Vol. II ja Vol. III). Pyrimme valitsemaan käsiteltäviä sanoja siten, että aiempina vuosina käsiteltyjä sanoja ei otettaisi mukaan, ellei niiden etymologiaan sitten olisi jollakulla tämän kerran osallistujista uusia huomioita tai merkittävää aiemmin sanomatta jäänyttä.
Aiemmin kysyttyjä sanoja ovat muun muassa sauna, ponsi, pontikka, norppa, noppa (merkityksessä ‘opintopiste’), kipinä, unkarin liszt, mämmi, unkarin sanan ember ja suomen sanan ämpäri suhde, meri, puliveivaaminen, kalja, valas, simpukka, äiti, sekä suomen etelä ja lounas suhteessaan viron sanoihin edel (‘lounas’) ja lõuna (‘etelä’). Kysymyksiä on yleensä tullut noin 30, joista vain pieni osa ehditään valitettavasti käsittelemään. Tapahtuman juontaa aiempien kertojen tapaan hallituksemme varajäsen Alexandra Kellner.
Mukana on aina etymologian tutkijoita vaihtelevilla kokoonpanoilla. Tänä vuonna mukana ovat Sampsa Holopainen (Turun yliopiston dosentti, akatemiatutkija), Santeri Junttila (Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten dosentti, viron etymologisen sanakirjan toimittaja), Kaisla Kaheinen (FT, samojedologi) ja Ilona Kivinen (saamen yliopistonlehtori).
Koska tapahtumapaikkana ja yhteisjärjestäjänä on Liszt-instituutti, tullaan ehtoon aikana taas antamaan painoa unkarin sanoille. Tämän lisäksi viron etymologisen sanakirjan toimittaja Santeri Junttilan mukanaolo tekee tilaisuuden hyvin houkuttelevaksi juuri viron, ja laajemminkin itämerensuomalaisten kielten, etymologioiden tarkastelulle. Kaisla Kaheinen on erikoistunut samojedikieliin, kun taas Ilona Kivinen on saamen kielten merkittävä asiantuntija. Sampsa Holopainen puolestaan on erikoistunut kielihistorian tutkimukseen.
Vaikka käsiteltävät sanat vaihtuvat vuodesta toiseen ajattelemme, että myös osallistujien vaihtuminen tärkeää, vaikka myös samat tutkijat ovat osallistuneet useita kertoja ehtooseen. Arvostammekin suuresti, että merkittävät etymologiantutkijat Suomessa ovat olleet näin vahvasti mukana järjestämässämme tiedettä ja tutkimusta popularisoivassa tapahtumassa. Tässä yhteydessä on myös syytä kiittää Tieteellisten seurain valtuuskuntaa, joka on monina vuosina tukenut tapahtuman järjestämistä ja aina vastannut erinomaisella tavalla tapahtuman järjestäjien ohjeistuksesta ja käytännön neuvoista. Ilman tätä työtä ei Tieteiden yö voisi toteutua tässä laajuudessa ja tällä näkyvyydellä.
Niko Partanen
Taloudenhoitaja