Uralilaisten kielten kartta suomeksi


Suomalais-ugrilaisten tai uralilaisten kielten puhuma-alueet – minne ne ulottuvat, missä nämä kansat oikein asuvat? Kysymykseen on yllättävän vaikea saada vastausta. On ongelma, että suomalais-ugrilaisten kansojen asuma-alueet eivät ole ikonisesti kaikkien mielessä, samaan tapaan kuten vaikkapa lähialueiden valtioiden hahmot ovat yleisesti tunnettuja ja tunnistettavia. Tähän olisi tärkeää saada muutos: monet suomalais-ugrilaiset kansat asuvat verrattain lyhyen matkan pässä Suomesta, mutta henkisesti matkaa pidentää, etteivät nämä alueet ole välttämättä tarkasti muistissa.

Internet on täynnä erilaisia karttoja, monet niistä periaatteessa hyviä, mutta yksittäisiä kansoja ja kieliä paremmin tunteva alkaa nopeasti hikoilla itselleen läheisintä aluetta tarkemmin tarkastellessaan. Toisaalta yleiskuvan saamiseksi karkeampikin kartta riittää erittäin hyvin, ja usein on tarve korostaa esimerkiksi paikallisten alueiden rajoja, jotka taas eivät täysin vastaa eri kansojen asuinalueita. Monet verkossa olevat kartat on lisensoitu siten, että niiden jatkokäyttöön voi liittyä erilaisia haasteita.

Muun muassa tästä johtuen karttojen laatiminen on äärimmäisen vaikeaa. Ei ole itsestäänselvää, kuinka esittää visuaalisesti yhdenmukaisella tavalla harvaan asuttujen seutujen puhuma-alueet, huomioiden historialliset kehitykset sekä nykyinen tilanne, puhumattakaan lukuisista monikielisistä alueista. Lopputulos on väistämättä kompromissi, mutta parhaimmillaan antaa kuitenkin hyvän yleiskuvan ja on kiinnostava sekä opettavainen katsoa. Yksityiskohtaisemmalle tasolle mentäessä on mahdollista valita erilaisia asioita painottavissa kartoista itselleen tai omaan käyttötarkoitukseen toimivin.

Tällaiseen tarpeeseen Outi Vesakosken tutkimusryhmä vastasikin erinomaisella tavalla vuonna 2022. URHIA-sivustolla on hyvin laaja kokoelma eri suomalais-ugrilaisten kielten karttoja, joiden joukossa on vaihtoehtoja erilaisilla tarkkuuksilla ja eri kieliin keskittyen.

Oikeastaan ainoa puute on, että karttoja ei löydy eri suomalais-ugrilaisilla kielillä. Oletuskielenä englanti toimii hyvin monissa tieteellisissä ympäristöissä, ja toive kymmenistä eri versioista jokaista suomalais-ugrilaista kieltä huomioiden olisi myös erittäin kunnianhimoinen. Tässä blogipostauksessa Sukukansojen ystävät ry kuitenkin haluaa julkaista uuden version yhdestä kartoista suomeksi toteutettuna.

Uralilaisen kielikunnan haarat 1900-luvun alussa. Sukukansojen ystävät ry:n suomenkielinen versio. Alkuperäislähde: Rantanen, T., Tolvanen, H., Roose, M., Ylikoski, J. & Vesakoski, O. (2022) “Best practices for spatial language data harmonization, sharing and map creation – A case study of Uralic” PLoS ONE 17(6): e0269648. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0269648

Palautetta otetaan vastaan, kuten aina, ja sama tarve on varmasti monen muun kartan kohdalla. Erityisesti eri kieliryhmien suhteen herään kysymys, pitäisikö näitä kieliä paremmin tukevia versioita olla myös olemassa. Joka tapauksessa tältäkin kannalta haluamme kiittää URHIA-projektia, sillä avoimesti lisensoidut ja verkossa jaetut kartat ovat äärimmäisen hyvä pohja kaikenlaiselle uudelle työstölle ja kehittämiselle.