Sukukansojen ystävät osallistuivat Gulas Grand Prix -kilpailuun lauantaina 17. elokuuta Karjaalla. Kiitos Suomen unkarilaisten yhdistykselle tapahtuman järjestämisestä! Sää oli erinomainen, ja gulassinkeitto-operaatio kesti kaikkiaan kuutisen tuntia. Joukkueita oli 12 ja kilpailu erittäin kovatasoinen.
Kovin tiukkoja sääntöjä kilvassa ei ollut, mutta tavoitteena oli valmistaa perinteinen unkarilainen gulassikeitto. Gulassia keitettiin avotulella, ja järjestäjät olivat hankkineet paikalle polttopuut ja valtaosan välineistä; oman padan ja kauhan nappasimme aamulla Helsingistä matkaan. Kello 18.00 tuomarit saivat eteensä lautasen jokaiselta joukkueelta, jolloin myös yleisö sai aloittaa gulassien maistelun. Ruokaa riitti hyväksi toviksi, vaikka osa gulasseista loppuikin ennen kuin me ehdimme niitä maistelemaan.
Oman joukkueemme gulassi ei yltänyt palkintopallille, vaikka kehuja saimmekin mukavasti, ja moni syöjä tuli ottamaan useita lautasellisia. Tämä oli hyvin mieluisa merkki gulassin onnistumisesta. Ilmeisesti mausteissa olimme menneet tulisemman puolelle, mistä saimme jonkin verran kriittistä palautetta, mutta myös kiitosta tätä arvostaneilta. Aiempi harjoitusgulassimme oli vielä astetta tulisempi, joten oli tämä kuitenkin askel toivotunlaiseen suuntaan. Muita oman gulassimme erikoisuuksia oli poron potkan käyttö, jolla halusimme hieman suomalais-ugrilaista väriä keitokseen. Onhan poro kuitenkin keskeinen eläin monille pohjoisille suomalais-ugrilaisille kansoille, muttei kuitenkaan unkarilaisille.
Gulassistrategiamme pohjautui lihojen huolelliseen ruskistamiseen pienissä erissä, jotta lihasnesteet eivät valuisi pois. Paprikaa oli useaa sorttia. Ainekset oli prepattu aika pitkälti etukäteen, jotta voitiin keskittyä kokkaukseen ja eri vaiheiden ajoitukseen. Tulen hallitseminen osoittautui hieman ennakoitua hankalammaksi, ja alussa silava uhkasi tummua hieman liikaa. Tämä ei kuitenkaan osoittautunut ongelmaksi, vaan keitto tasaantui lopuksi toivotulla tavalla. Saimme myös eräältä unkarilaiselta gulassiasiantuntijalta siivun savustettua unkarilaista silavaa, mistä olimme hyvin kiitollisia. Se täydensi mukana ollutta ukrainalaista silavaa. Tällä kertaa kasvisgulassia ei tehnyt kukaan, mutta on niitäkin menneinä vuosina ollut.
Kilpailun voitti Vaasasta saapunut unkarilaisten joukkue, mutta toinen sija meni virolaisille ja kolmas suomalaisille. Näin ollen kilpailu oli hyvin suomalais-ugrilainen, vaikka valtaosa osallistujista olikin unkarilaisia.
Kaiken lisäksi sää oli tapahtumalle täydellinen. Aurinko paistoi ja ulkona oli mukavan lämmintä. Ruoanvalmistusalueen vieressä virtasi kaunis joki, josta saatiin kalaakin. Tulemme varmasti näkemään täällä myös ensi vuonna!