Udmurtin kielen epävirallinen status on ollut voimakkaassa nousussa viime vuosien aikana. Kaupunkien kaduilla kuulee yhä useammin puhuttavan udmurttia, sitä ei enää häpeillä. Udmurtinkielinen ja udmurttilainen kulttuuri on tullut tutummaksi myös alueen valtaväestölle venäläisille, ei vähiten toissavuoden Euroviisujen kakkosen, Buranovon babushkojen ansiosta. Kaupunkimainen ja moderni populaarikulttuuri kehittyy vahvasti, mutta silti kielen puhujamäärä laskee, lapset eivät opi…

Saamelaisen kuulee toisinaan surkuttelevan oman valtaväestönsä huonoa tietämystä tämän päivän saamelaisista, kun taas harva saamelainen on tietoinen omista kielisukulaisistaan muista kuin suomalaisista, virolaisista ja kaukana asuvista unkarilaisista. Rohkeimmat ovat kuulleet, ehkä jopa tehneet yhteistyötä, komilaisten, hantien, nenetsien tai nganasanien kanssa. Yhteistyö edellä mainittujen kanssa voi tuntua saamelaiselle mielekkäältä ja etäisen tutulta: yhdistäähän näitä kansoja kielisukulaisuuden…

Inkerinmaan alkuperäiskansan inkerikkojen viimeisiä asuinsijoja uhkaa teollisuus- ja logistiikkakeskuksen rakentaminen luonnonkauniille Soikkolanniemelle Suomenlahden rantaan. Uusi teollisuusalue ja sen ammoniakki- ja lannoitetehtaat, joilla voi olla ympäristövaikutuksia myös Suomen ja Viron rannikoilla, uhkaavat pilata inkerikkojen ammoisista ajoista asuttaman Soikkolanniemen ympäristön maaperän ja pohjaveden käyttökelvottomiksi. Vastakkain ovat pienen alkuperäiskansan ja toisaalta paikallisen hallinnon ja investoijien edut. Eteläisen Suomenlahden…

Nurmekses piettih 25.1. seminuaru, mis eziteltih pluanua karjalan kielen opastamizekse eri aloin ruadoniekoile. Piämiäränny on järrestiä karjalan kielen kursa, mih otetah toinah 20 ruadoigähisty hengie opastumah kieldy kogopäiväzesti vuvven aijakse. Kursale tahtotah suaha ezimerkikse opastajii, toimittajii, kirjuttajii, muuzikkoloi, kirikön ruadoniekkoi da matkailualan vägie. Nämä ristikanzat opastetah pagizemah karjalua muga, ku hyö vuvven jälles maltetah käyttiä…

    Konstantin “Konsta” Zamjatinin väitöskirja hyväksyttiin Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 18.1. Vastaväittäjänä toimi professori Peter Krauss Augsburgin yliopistosta ja kustoksena professori Janne Saarikivi. Väitöskirjan aiheena on “An Official Status for Minority Languages? A Study of State Languages in Russia’s Finno-Ugric republics”. Zamjatinin väitös on monella tapaa merkittävä: se käsittelee ajankohtaista ja tärkeää aihetta, ja…

Veilssiläisessä pikkukaupunnissa kuohhuu. Tammikuun 11. päivänä Bangorissa kokkoutu ylj 200 henkkii osottammaan mielttään. Väkmiärree voip pittee toila merkittävänä vuan nuin 16 000 asukkaan kokosela paikkakunnala. Mikä siitten suap pikkukaupunnin asukkaat raivostummaan niin, jotta näin monj uhrovvaa lauvantakpäiväsä kavula seisomisseen lakkaatit käsissään? Onko mikä suuryritös kenties lakkauttamassa paikkakunnala sijjaihtovvoo tehastaan ja saat immeiset ovat jiämässä työttömiks? Vai…

Sukukansapäivän aiheena tänä vuonna oli matkailu suomalais-ugrilaisilla alueilla. Tapahtuman tavoitteena oli antaa näkemystä suomalais-ugrilaisten alueiden brändäyksestä ja vetovoimatekijöistä matkailun näkökulmasta. Helsingin Musiikkitalon Organo-salissa 19. lokakuuta pidetyn tapahtuman järjestäjinä olivat Karjalan Sivistysseura ja Sukukansojen ystävät. Matkailutapahtumaa edelsi M. A. Castrénin Seuran yhteistyökumppaniensa kanssa järjestämä paneelikeskustelu Katoavatko laulut tundralta – kielten ja lajien uhanalaisuus. Tapahtuma oli looginen…

Lyytiläinen Seura tek heinäkuussa 2013 matkan Kujärven kunnan 450-vuotisjuhlaan. Lähimmä matkaan lauvantakuamuna 20.7. pikkupussila Helsingin Rautatientorilta. Matkaseurruussammo olj 13 henkillyy, joista kaks nous kyittiin vasta matkan varrelta. Rajan ylitimmä Vualimuala. Nuin 12 tunnin ajomatkan perrään suavumma perilen D’ogensuun kyllään, joka on Kujärven kyläryhmän piäkylä, ja majotumma Lyytikottiin. Tervetulliisiks söimmä illallista talon emännän tarjjoilemana ja tapasimma…

Julkaistu: Oma Mua 5.11.2013SAKARI LINDEN Runon käänsi suomesta aunuksenkarjalan murteelle NATALJA ANTONOVA Karjalaine – pagize omal kielel Karjalaine – pagize omua kieldy ylbiesti. Pagize lujah, sendäh gu se on sinun oma kieli. Pagize kuuluvembah, se on vuitti sinuudas, sinun kanzua da kodimuadu. Karjalaine – pagize omua kieldy, sendäh gu se on čoma kieli. Pagize, sil…

Monet sukukansojen ystävät ovat varmasti huomanneet viime aikoina Facebookissa yleistyneet hashtagit. Tällaiset symbolit ennen yksittäisiä sanoja: #. Itse en ole vielä niitä alkanut käyttämään, mutta muualla maailmassa nämä näyttävät olevan jo erittäin yleisiä. Myös Suomessa niitä käytetään melko usein, mutta ainakin omien havaintojeni pohjalta sanoisin, että tietyt ihmiset käyttävät niitä erittäin paljon, toiset taas eivät…