-
Saamelais-suomalaista säveltaidetta Jyväskylän takatalvessa
Pieni joukko jyväskyläläisiä sukukansojen ystäviä pääsi torstaina 10. huhtikuuta nauttimaan harvinaislaatuisesta tilaisuudesta kuulla pohjoissaamenkielistä taidemusiikkia. Samassa yhteydessä saimme kuulla kenties tunnetuimman suomalais-ugrilaisen säveltäjän Jean Sibeliuksen säveltaidetta. Illan tapahtumapaikkana oli Jyväskylän Paviljonki ja orkesterina 70-vuotisjuhlavuottaan viettävä Jyväskylän sinfoniaorkesteri, jota johti Okko Kamu (s. 1946). Ehtoon aloitti Richard Straussin (1864–1949) Serenadi Es-duuri op. 7 vuodelta 1881, jonka…
-
Alkukoti nro 17 (2025) julkaistiin Jyväskylän pääkirjastolla
Sukukansojen ystävät järjesti uusimman jäsenlehtensä, Alkukodin numeron 17, julkaisutilaisuuden Jyväskylän kaupunginkirjastolla 31. maaliskuuta 2025. Paikalle kirjaston Kulttuurilavan katsomoon oli kerääntynyt hyvissä ajoin tusinoittain väkeä. Tilaisuuden avasi yhdistyksen puheenjohtaja Aleksi Palokangas, joka kertoi yhdistyksemme toiminnasta, sukukansoistamme ja sukukansatyöstä yleisölle. Hänen jälkeensä lavalle astui Alkukodin päätoimittaja Esa-Jussi Salminen. Hän avasi tarkoin Alkukodin historiaa ja pääkirjoitustaan uusimmassa lehdessä.…
-
Narva – suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungin 2025 avajaiset
Maaliskuun ensimmäinen viikonloppu vei meidät paitsi Itä-Viroon, myös suoraan suomalais-ugrilaisen kulttuurimaailman sydämeen. Sukukansojen ystävien delegaatio matkusti Narvaan luovuttamaan kaupungille virallisesti vuoden 2025 suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuuripääkaupungin tittelin! Juhlallisuuksia oli muun muassa kaupungin raatihuoneella, jossa läsnä olivat niin kaupunginjohtaja Katri Raik, Viron kansallisen yleisradioyhtiön ERR:n televisioryhmä ja muita tiedotusvälineiden edustajia kuin runsaslukuinen yleisökin. Vuonna 2023 suomalais-ugrilaisten kansojen…
-
Sukukansojen kirjallisuuden suomentajaa Raija Bartensia muistellen
Minulla oli kunnia tuntea professori emerita Raija Bartens os. Jokinen (1933–2025). Hän oli suomalais-ugrilaisten kielten laaja-alainen professori Helsingin yliopistossa vuosina 1980–1997. Siirryin vuonna 1995 Turun yliopistosta Helsingin yliopistoon jatkamaan kielten opintojani, koska Helsinki tarjosi verrattomasti laajemmat mahdollisuudet tähän. Suomalais-ugrilaisista kielistä suoritin Helsingissä viron ja unkarin aineopinnot sekä jonkin verran myös saamentutkimuksen opintoja. Tietenkin jatkoin myös…
-
Kuhmon kulttuuripääkaupunkiseminaarin kuvasatoa
Sukukansojen ystävät ry ja URALIC Keskus järjestivät 29. kesäkuuta 2024 yleisölle avoimen suomalais-ugrilaisten kulttuuripääkaupunkien 10-vuotisjuhlaseminaarin Kuhmossa, joka oli vuoden 2023 kulttuuripääkaupunki. Tapahtuma järjestettiin Kalevala-keskus Juminkeossa. Ohjelmassa käsiteltiin kulttuuripääkaupunkien historiaa viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Samalla päivän paneelikeskusteluissa hahmoteltiin kuvaa kulttuuripääkaupunkien tulevaisuudesta. Tapahtumassa valittiin myös suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki vuodelle 2025. Ehdokkaina ovat Narva Virosta ja Nižyn Ukrainasta. Voittajaksi…
-
Mistä liivin kielen lainasanat tulevat?
Tässä esseessä referoin itämerensuomalaisten kielten professorin Riho Grünthalin artikkelit Livonian at the crossroads of the language contacts ja Kuramaa liivi keele kontakt eesti keelega vuosilta 2015 ja 2023. Ensimmäinen artikkeli käsittelee kokonaisvaltaisesti sanastoon liittyviä Kuurinmaan liivin kontakteja ja sen yhteyksiä latvian, saksan, viron ja venäjän välillä sekä mahdollisia yhteyksiä muinaisruotsin ja keskiajalla puhutun liivin välillä.…
-
Suomen-poikien muistojuhla Taavetissa
Kauniina suvipäivänä, elokuun 18. päivä 2024, juhlistettiin Etelä-Karjalassa sijaitsevassa hiljaisessa Luumäen kunnassa Suomen-poikien arvokasta perintöä. Tilaisuuden järjesti Suomen-poikien perinneyhdistys ry. Suomen-pojat (viroksi soomepoisid) on nimitys niille noin 3 400 virolaiselle vapaaehtoissotilaalle, jotka jatkosodan aikana palvelivat Suomen Puolustusvoimissa eri tehtävissä. Suurin osa virolaisista oli sijoitettu Jalkaväkirykmentti 200:aan, mutta osa palveli myös esimerkiksi merivoimissa. Suomen merivoimien vahvuudesta…
-
Hallitus esittäytyy: Johannes Väisänen
Kuka olet ja mistä tulet? Min’oon Johannes “Jossu, Mankelikäsi” Väisänen, Ylä-Savosta kotoisin, ja opiskelen nykypäivänä kielikiärylöetä (toisin sanoen suomen kieltä ja kirjallisuutta, tavoitteenani S2-opettaja) Jyväskylän yliopistossa. Murteet ovat lähellä syäntä, ja tykkään murteella haastellakin. Miut tunnetaan eesveikeenä mainosmiehenä, ja kaveritkin ovat saaneet mainospuheita tähän männessä esimerkiksi lavatanssien iloista ja pehmomiekkailusta. Miten ja milloin kiinnostuit sukukansoista…
-
Suomalais-ugrilainen Keski-Suomen kesä!
Perjantaina 5. heinäkuuta Sukukansojen ystävät järjesti Alkukoti-jäsenlehtensä päätoimittaja Esa-Jussi Salmisen johdolla ja yhteistyössä Keurusseudun Suomi-Unkari Seuran kanssa Unkarilais-uralilaisen illan Multian kirjastolla. Tapahtuma oli osa Multian kesä -tapahtumasarjaa. Kun paikalla oli 20–25 henkeä, tilaisuuden avasi päätoimittaja Salminen, joka kertoi hyvin monipuolisesti mutta kansantajuisesti keskisen Venäjän sukukansoistamme. Tämän jälkeen yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Aleksi Palokangas esitteli Sukukansojen ystävien…
-
Vuoden 2024 Kansainvälinen suomalais-ugrilaisten opiskelijoiden konferenssi IFUSCO järjestettiin Budapestissa
Olen taustaltani alanvaihtaja, ja ala, jolle vaihdoin oli fennistiikka. Valmistuttuani tuolta alalta filosofian maisteriksi ja kuulematta kertaakaan kehotusta osallistua IFUSCO:on, päätin laajentaa asiantuntemustani ja ryhdyin opiskelemaan tohtorin tutkintoa fennougristiikan alalta. Sitten tuli koronaviruspandemia, ja seuraavana vuonna havahduin olevani työelämässä. Eihän väitöskirjan tekeminen oikein onnistu, jollei rahoita sitä jollain keinoin. Olin kuitenkin jo puoli vuosikymmentä toivonut,…
