-
Sukukansakuu tanssi ja soi!
Helsingin keskustakirjasto Oodi,Maijansali, Töölönlahdenkatu 4 Celebrated with joy, Sukukansakuu tanssi ja soi was one of the highlight events of Finno-Ugric peoples month in October. October is known as sukukansakuu (kindred Finno-Ugric peoples’ month) in Finland, Estonia, Hungary, and other countries with Finno-Ugric minorities and diasporas. Even though it is not yet an official flagging day and well…
-
Naapurivisa osana Suomen ja Viron reserviläistoimintaa Pilke 2025 -tapahtumassa
26.−28. syyskuuta järjestettiin Keski-Suomessa Laukaan kunnan Peurungassa valtakunnallinen Reserviläisurheiluliiton jotos eli sotilaspartiokilpailu, jonka nimi oli Pilke 2025. Tällaisissa kilpailuissa 3−4 hengen joukkueet suunnistavat omatoimisesti rastilta toiselle maastossa kantaen mukanaan omia varusteitaan. Rasteilla sitten mitataan oleellisia kenttäkelpoisuustaitoja. Peurungan tapahtuma oli verrattain suuri ja kansainvälinen, sillä 43 joukkueesta neljä oli Virosta ja yksi Tanskasta, loput siis Suomesta.…
-
Kuolleiden kielten muistopäivän satoa
Järjestimme lauantaina 20. syyskuuta perinteisen kuolleiden kielten muistopäivän kynttiläkulkueen Helsingissä, kolmatta kertaa Jyväskylässä, toista kertaa Turussa ja ensi kertaa Keuruulla. Kuolleiden kielten päivää vietetään, koska selvä enemmistö maailman kielistä on uhanalaisia ja niitä kuolee jatkuvasti sukupuuttoon, arviolta joka toinen viikko. Myös monet sukukielemme ovat uhanalaisia, ja päivää vietetäänkin viimeisen kamassin kielen puhujan Klavdija Plotnikovan kuolinpäivänä. Plotnikovan lisäksi Helsingissä muistettiin Albert Razinia, joka oli udmurttilainen sosiologi, filosofian…
-
Hallitus esittäytyy: Emma-Lotta Kiuru
1. Kuka olet ja miten kiinnostuit sukukansoista? Olen Emma-Lotta Kiuru, itsenäinen elokuvantekijä ja villiyrttineuvoja Tampereelta. Olen ollut Sukukansojen ystävät ry:n jäsen reilun vuoden ajan. Osallistuin keväällä 2025 yhdistyksen vuosikokoukseen ja hieman omaksi yllätykseksenikin löysin itseni hallituksesta kokouksen päättyessä! Olen ollut tietoinen sukukansoista lukioikäisestä saakka, mutta tietoni on ollut pintapuolista, sillä koulussa sukukansoja sivuttiin hyvin lyhyesti.…
-
Saamelais-suomalaista säveltaidetta Jyväskylän takatalvessa
Pieni joukko jyväskyläläisiä sukukansojen ystäviä pääsi torstaina 10. huhtikuuta nauttimaan harvinaislaatuisesta tilaisuudesta kuulla pohjoissaamenkielistä taidemusiikkia. Samassa yhteydessä saimme kuulla kenties tunnetuimman suomalais-ugrilaisen säveltäjän Jean Sibeliuksen säveltaidetta. Illan tapahtumapaikkana oli Jyväskylän Paviljonki ja orkesterina 70-vuotisjuhlavuottaan viettävä Jyväskylän sinfoniaorkesteri, jota johti Okko Kamu (s. 1946). Ehtoon aloitti Richard Straussin (1864–1949) Serenadi Es-duuri op. 7 vuodelta 1881, jonka…
-
Alkukoti nro 17 (2025) julkaistiin Jyväskylän pääkirjastolla
Sukukansojen ystävät järjesti uusimman jäsenlehtensä, Alkukodin numeron 17, julkaisutilaisuuden Jyväskylän kaupunginkirjastolla 31. maaliskuuta 2025. Paikalle kirjaston Kulttuurilavan katsomoon oli kerääntynyt hyvissä ajoin tusinoittain väkeä. Tilaisuuden avasi yhdistyksen puheenjohtaja Aleksi Palokangas, joka kertoi yhdistyksemme toiminnasta, sukukansoistamme ja sukukansatyöstä yleisölle. Hänen jälkeensä lavalle astui Alkukodin päätoimittaja Esa-Jussi Salminen. Hän avasi tarkoin Alkukodin historiaa ja pääkirjoitustaan uusimmassa lehdessä.…
-
Narva – suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungin 2025 avajaiset
Maaliskuun ensimmäinen viikonloppu vei meidät paitsi Itä-Viroon, myös suoraan suomalais-ugrilaisen kulttuurimaailman sydämeen. Sukukansojen ystävien delegaatio matkusti Narvaan luovuttamaan kaupungille virallisesti vuoden 2025 suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuuripääkaupungin tittelin! Juhlallisuuksia oli muun muassa kaupungin raatihuoneella, jossa läsnä olivat niin kaupunginjohtaja Katri Raik, Viron kansallisen yleisradioyhtiön ERR:n televisioryhmä ja muita tiedotusvälineiden edustajia kuin runsaslukuinen yleisökin. Vuonna 2023 suomalais-ugrilaisten kansojen…
-
Sukukansojen kirjallisuuden suomentajaa Raija Bartensia muistellen
Minulla oli kunnia tuntea professori emerita Raija Bartens os. Jokinen (1933–2025). Hän oli suomalais-ugrilaisten kielten laaja-alainen professori Helsingin yliopistossa vuosina 1980–1997. Siirryin vuonna 1995 Turun yliopistosta Helsingin yliopistoon jatkamaan kielten opintojani, koska Helsinki tarjosi verrattomasti laajemmat mahdollisuudet tähän. Suomalais-ugrilaisista kielistä suoritin Helsingissä viron ja unkarin aineopinnot sekä jonkin verran myös saamentutkimuksen opintoja. Tietenkin jatkoin myös…
-
Kuhmon kulttuuripääkaupunkiseminaarin kuvasatoa
Sukukansojen ystävät ry ja URALIC Keskus järjestivät 29. kesäkuuta 2024 yleisölle avoimen suomalais-ugrilaisten kulttuuripääkaupunkien 10-vuotisjuhlaseminaarin Kuhmossa, joka oli vuoden 2023 kulttuuripääkaupunki. Tapahtuma järjestettiin Kalevala-keskus Juminkeossa. Ohjelmassa käsiteltiin kulttuuripääkaupunkien historiaa viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Samalla päivän paneelikeskusteluissa hahmoteltiin kuvaa kulttuuripääkaupunkien tulevaisuudesta. Tapahtumassa valittiin myös suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki vuodelle 2025. Ehdokkaina ovat Narva Virosta ja Nižyn Ukrainasta. Voittajaksi…
-
Mistä liivin kielen lainasanat tulevat?
Tässä esseessä referoin itämerensuomalaisten kielten professorin Riho Grünthalin artikkelit Livonian at the crossroads of the language contacts ja Kuramaa liivi keele kontakt eesti keelega vuosilta 2015 ja 2023. Ensimmäinen artikkeli käsittelee kokonaisvaltaisesti sanastoon liittyviä Kuurinmaan liivin kontakteja ja sen yhteyksiä latvian, saksan, viron ja venäjän välillä sekä mahdollisia yhteyksiä muinaisruotsin ja keskiajalla puhutun liivin välillä.…
