Suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumat Kuhmossa jatkuvat. Maaliskuussa Juminkeko järjesti eeposseminaarin. Paikan päällä väkeä oli pienimuotoisessa yhden päivän seminaarissa Juminkeon auditoriossa parisenkymmentä, mutta tilaisuus on taltioitu Juminkeon YouTube-kanavalle, ja se löytyy haulla Epic Poetry Seminar tai osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=xCV0nQlFzoY!
![]() |
Virantanazin tekijät ja suomentajat vasemmalta alkaen: Juminkeon toiminnanjohtaja Olga Zaitseva, Juminkeko-säätiön puheenjohtaja Markku Nieminen ja eepoksen laatija Nina Zaitseva. |
Tilaisuudessa oli tarkoitus pohtia eeposten merkitystä identiteetin luojina. Samalla tilaisuus oli myös Arvo Survon viimeisimmän eeposteoksen, Inkerinmaan ja Karjalankannaksen eepoksen Iku-Ruotus julkaisutilaisuus.
Aluksi Helsingin yliopiston dosentti tutkija Joonas Ahola esitti perusteellisen tieteellisen johdatuksen aiheeseen eeposten merkityksestä identiteetin luojana.
![]() |
Nina Zaitseva on tunnettu ja monipuolinen vepsän kielen tutkija ja edistäjä. |
Tämän jälkeen filologian tohtori, vepsäläinen Nina Zaitseva kertoi laatimansa
vepsäläisten Virantanaz–eepoksen synnystä ja rakenteesta. Sitten toinen tunnettu lähisukukansojemme eeposten tekijä Arvo Survo kertoi työstään inkerois-vatjalaisen eepoksen Pääskölintu – päivälintu ja uuden Inkerinmaan ja Karjalankannaksen eepoksen Iku-Ruotus parissa. Hän valotti myös laajasti omasta näkökulmastaan eeposten yleistä merkitystä.
![]() |
Arvo Survo (oikealla) yhdistää kansanrunoutta ja kristinuskoa. |
Lopuksi esiintyi Sukukansojen ystävät ry:n hallituksen jäsen Esa-Jussi Salminen laajentaen näkökulmaa etäsukukansojen eepoksiin. Etäsukukansojen eepoksista on suomeksi luettavissa kaksi: udmurttien Dorvyzhy Salmisen ja ersien Mastorava Raija Bartensin kääntämänä. Lisäksi
tekeillä on suomennos komien Bjarmia-eepoksesta.
![]() |
Suomennettuja suomalais-ugrilaisia eepoksia |
![]() |
Juminkeon toiminnanjohtaja Olga Zaitseva |
Tiivis seminaari antoi hienon ja puhuttelevan yleiskuvan suomalais-ugrilaisista eepoksista, niiden merkityksestä eri aikoina sekä käännöstyön ja julkaisemisen haasteista. Kävi myös ilmi, miksi Kuhmo on todellakin ansainnut kulttuuripääkaupunkinimityksen ja miksi eeposseminaarin järjesti nimenomaan Juminkeko. Juminkeko on Juminkeko-säätiön ylläpitämä kulttuurikeskus, jonka tehtäviin kuuluu ensi sijassa Kalevalaan liittyvän kulttuuriperinteen vaaliminen. Sen toimintaan kuuluu myös suomalais-ugrilaisten eeposten julkaisu, mikä suomentajienkin kannattaa pitää mielessään.
Teksti ja kuvat: Esa-Jussi Salminen
![]() |
Juminkeko alkukevään kourissa |