Category: Uncategorized

Lumi verhoaa pienen kylän maisemaa. Yhdessä kylänraitin talossa vieraille tarjoillaan tykmatšen šyd -keittoa[1] ja perepetš-piirakoita[2]. Keskustelu soljuu venäjän kielellä talon tataari-isännän ja udmurttiemännän kanssa.   Nyt ei olla Volgan mutkassa, vaan Sippolan kylässä Kymenlaaksossa. Sukukansojen ystävät ry vieraili joulun alla Ugrin paikassa. Kyseessä on Svetlana ja Eduard Khakimovin keväällä 2014 perustama suomalais-ugrilainen kulttuurikeskus. Khakimovit ovat lähtöisin…

Suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki on MAFUN:n (Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liitto) vuonna 2013 aloittama projekti, jonka tarkoituksena on vahvistaa suomalais-ugrilaista identiteettiä, lisätä tietoisuutta suomalais-ugrilaisista kansoista ja kielistä sekä elvyttää paikallista kulttuurista, ekonomista ja sosiaalista kehitystä. Vuoden 2014 kulttuuripääkaupunki oli Bygyn kylä Udmurtiassa. Bygyn tapahtumista voi lukea täältä. Vuoden 2014 kilpailussa finalisteiksi selvisivät Obinitsa, Veszprémin kaupunki Unkarista sekä Vuokkiniemen…

Osallistuin YK:n päämajassa New Yorkissa 12.–23.5. 2014 järjestettävään alkuperäiskansa-asioiden pysyvän foorumin istuntoon torstaina 15.5. ja perjantaina 16.5. Sukukansojen Ystävät ry.:n ja MAFUNin (Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liitto) edustajana. Vaikka osallistuin tähän pitkäkestoiseen tapahtumaan vain muutamana päivänä, ehdin tuona aikana solmia järjestöillemme muutamia uusia kontakteja ja ennen kaikkea saada kuvan foorumin työskentelystä ja maailman alkuperäiskansojen ongelmista. Suomalais-ugrilaisista…

Bygyn kylän suuri vuosi sai hyytävän alun 28.1., kun suomalais-ugrilaisen maailman kulttuuripääkaupunkivuoden avajaisia vietettiin 34 asteen pakkasessa. Udmurtiasta sekä lähialueilta kokoontui udmurtteja sekä mareja ja komipermjakkeja kylmyydestä huolimatta  Bygyn kulttuuritaloon juhlapäivän viettoon yhteensä yli kolmesataa henkeä. Bygyn sivulta Vkontaktesta löytyy avajaisjuhlista seuraavia lukuja: osallistujia 322; esiintyneitä musiikki-, laulu- ja tanssiryhmiä 21; perepetsien, tabanien ja piirakoiden…

Henne!, korjasi vaimoni, kun olin juuri käyttänyt persoonapronominia honom naispuolisesta henkilöstä puhuttaessa. Olin perheeni kanssa vaimoni sukulaisten luona Tukholmassa tammikuussa, jolloin pääsin myös pitkästä aikaa puhumaan ruotsin kieltä. ”En jaksa erotella niitä persoonapronomineja, kun suomessa on niin helppoa”, naurahdin. Isäntäväkemme kertoi tämän jälkeen, kuinka Ruotsissa käydään nykyään tasa-arvosyistä keskustelua sukupuolisidonnaisten han– ja hon– persoonapronominien korvaamisella sukupuolineutraalilla…

Udmurtin kielen epävirallinen status on ollut voimakkaassa nousussa viime vuosien aikana. Kaupunkien kaduilla kuulee yhä useammin puhuttavan udmurttia, sitä ei enää häpeillä. Udmurtinkielinen ja udmurttilainen kulttuuri on tullut tutummaksi myös alueen valtaväestölle venäläisille, ei vähiten toissavuoden Euroviisujen kakkosen, Buranovon babushkojen ansiosta. Kaupunkimainen ja moderni populaarikulttuuri kehittyy vahvasti, mutta silti kielen puhujamäärä laskee, lapset eivät opi…

Saamelaisen kuulee toisinaan surkuttelevan oman valtaväestönsä huonoa tietämystä tämän päivän saamelaisista, kun taas harva saamelainen on tietoinen omista kielisukulaisistaan muista kuin suomalaisista, virolaisista ja kaukana asuvista unkarilaisista. Rohkeimmat ovat kuulleet, ehkä jopa tehneet yhteistyötä, komilaisten, hantien, nenetsien tai nganasanien kanssa. Yhteistyö edellä mainittujen kanssa voi tuntua saamelaiselle mielekkäältä ja etäisen tutulta: yhdistäähän näitä kansoja kielisukulaisuuden…

Inkerinmaan alkuperäiskansan inkerikkojen viimeisiä asuinsijoja uhkaa teollisuus- ja logistiikkakeskuksen rakentaminen luonnonkauniille Soikkolanniemelle Suomenlahden rantaan. Uusi teollisuusalue ja sen ammoniakki- ja lannoitetehtaat, joilla voi olla ympäristövaikutuksia myös Suomen ja Viron rannikoilla, uhkaavat pilata inkerikkojen ammoisista ajoista asuttaman Soikkolanniemen ympäristön maaperän ja pohjaveden käyttökelvottomiksi. Vastakkain ovat pienen alkuperäiskansan ja toisaalta paikallisen hallinnon ja investoijien edut. Eteläisen Suomenlahden…

Nurmekses piettih 25.1. seminuaru, mis eziteltih pluanua karjalan kielen opastamizekse eri aloin ruadoniekoile. Piämiäränny on järrestiä karjalan kielen kursa, mih otetah toinah 20 ruadoigähisty hengie opastumah kieldy kogopäiväzesti vuvven aijakse. Kursale tahtotah suaha ezimerkikse opastajii, toimittajii, kirjuttajii, muuzikkoloi, kirikön ruadoniekkoi da matkailualan vägie. Nämä ristikanzat opastetah pagizemah karjalua muga, ku hyö vuvven jälles maltetah käyttiä…

    Konstantin “Konsta” Zamjatinin väitöskirja hyväksyttiin Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 18.1. Vastaväittäjänä toimi professori Peter Krauss Augsburgin yliopistosta ja kustoksena professori Janne Saarikivi. Väitöskirjan aiheena on “An Official Status for Minority Languages? A Study of State Languages in Russia’s Finno-Ugric republics”. Zamjatinin väitös on monella tapaa merkittävä: se käsittelee ajankohtaista ja tärkeää aihetta, ja…