Lyydiläiset

Vauktad kanad rustal ardol? Hambhad.
Valkoiset kanat punaisella orrella? Hampaat.
(Lyydinkielinen arvoitus)

Lyydiläiset ovat yksi itämerensuomalaisista kansoista. He puhuvat lyydin kieltä, jota on usein pidetty myös karjalan kielen murteena. Nykyisin lyydiläisiä on noin 10 000, mutta lyydiä heistä osaa noin 3 000. Kattavammin lyydiä puhuu kuitenkin vain 100–500 ihmistä.

Kieli

Lyydiä puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallan alueella Äänisjärven rannikolla. Muun muassa Petroskoin kaupungin alue on vanhaa lyydiläisaluetta. Lyydi muistuttaa tietyiltä osin aunuksenkarjalaa, tietyiltä osin vepsää. Huomattavaa on erityisesti kvalitatiivisen astevaihtelun puute, joka erottaa lyydiä karjalasta (vepsän kielessä ei astevaihtelua esiinny lainkaan).

Lyydin kieli jakautuu kolmeen murteeseen: pohjoislyydiin, keskilyydiin ja Kuujärven lyydiin.

Historia ja kulttuuri

Lyydit mainitaan mahdollisesti ensi kertaa 900-luvun arabialaisissa lähteissä. Keskiajan venäläisissä lähteissä lyydiläiset mainitaan usein, mutta heitä ei samaisteta karjalaisiin. Tutkijat ovat päätelleet, että lyydiläiset ovat syntyneet karjalaisten, vepsäläisten ja saamelaisten sulautuessa toisiinsa – onhan lyydin kielessä monia joko karjalaisiksi tai vepsäläisiksi tulkittavia piirteitä.

Kansan omakielinen nimi lyydiläinen juontuu todennäköisesti venäjän sanasta ljudi, 'ihmiset'. Huomattavaa on, että myös osa vepsäläisistä on kutsunut itseään lyydiläisiksi.

Vuonna 1998 perustettiin Lyydiläinen seura. Petroskoissa on ilmestynyt vuodesta 2007 sanomalehti nimeltä Lyydilaine.