Etelävirolaiset

Tark tiid mis kõnõlõs, ull kõnõlõs mis tiid.
Viisas tietää mitä puhuu, hullu puhuu mitä tietää.
(Võrunkielinen sanonta)

Eteläviron tai võru-seton kieli kuuluu itämerensuomalaisiin kieliin ja on siten yksi suomen lähisukukielistä. Perinteisesti eteläviro on laskettu yhdeksi viron kielen päämurteista, mutta kielitieteellisten tosiseikkojen perusteella on syytä pitää sitä omana kielenään. Pohjois- ja eteläviron välillä on syviä eroja, ja nykyään uskotaankin eteläviron eronneen muiden itämerensuomalaisten kielten yhteydestä jo varhain.

Etelävirolaiset eivät ole yhtenäinen kansa, sillä suurin osa võrun murteen puhujista pitää itseään virolaisina, kun taas seton murteen puhujat, setukaiset, pitävät itseään omana ryhmänä tai kansana. Setukaiset ovatkin eläneet muita virolaisia kauemmin Venäjän yhteydessä ja ovat perinteisesti ortodokseja. Setumaalla on säilynyt paljon vanhaa kansanperinnettä. Võrua puhuu noin 70 000 ihmistä, kun taas setoa puhuu noin 5 000.

Kieli

Eteläviron kieli jakautuu võrun, seton, mulgin ja tarton murteisiin. Näistä mulgin ja tarton murteet ovat siirtymämurteistoja, joissa on piirteitä myös pohjoisvirolaisista murteista. Pohjois- ja eteläviron välinen ero on varsin syvä, vaikka vuosisatojen mittainen rinnakkaiselo on aiheuttanut myös erojen tasoittumista. Eteläviro on monelta osin hyvin arkaainen eli vanhakantainen itämerensuomalainen kieli, joka on säilyttänyt monia sellaisia kantasuomen piirteitä, jotka muista itämerensuomalaisista puuttuvat.

1600-luvulla etelävirolle luotiin oma kirjakieli. Ensimmäinen kielioppi julkaistiin vuonna 1648. Eteläviron kirjakielen käyttö kuitenkin hiipui 1800-luvulla, kun pohjoisviron asema kirjakielenä vahvistui. Viron itsenäisyyden alkuaikoina sekä neuvostomiehityksen aikana ei eteläviroa opetettu kouluissa. Viron jälleen itsenäistyttyä on valtio alkanut tukea eteläviron elvyttämistä, ja kielellä onkin varsin runsaasti puhujia Viron eteläosissa.

Lisätietoa:

Eller, Kalle 1999. Võro-Seto Language. Võro: Võro Instituut.

Leisiö Timo (toim.) 1992. Setumaalta Harjumaalle: A.O. Väisäsen tutkimusmatka Viroon vuonna 1913. Tampere: Tampereen yliopisto.

Saarinen, Tuija & Seppo Suhonen (toim.) 1995. Koltat, karjalaiset ja setukaiset: pienet kansat maailmojen rajoilla. Kuopio: Snellman-instituutti.