Hankkeita

Sukukansojen ystävät ry on toteuttanut vuosien mittaan paljon erilaisia hankkeita. Tavallisesti ne on tehty tiettynä aikana yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Parhaimmillaan hankkeet vakiintuvat osaksi yhdistyksen pysyvää toimintaa. Yleensä hankkeita kuitenkin toteutetaan niin, että niitä varten hankitaan kertaluonteisia apurahoja. Rohkaisemme jäseniämme ehdottamaan ja tulemaan mukaan toteuttamaan heitä kiinnostavia hankkeita. Hankkeisiin voi kukin osallistua omien voimavarojensa mukaan, eikä niissä oleminen vaadi yhdistyksen hallituksessa toimimista. Alla on esitetty muutamia tärkeimpiä hankkeitamme viime vuosilta.

Suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki

Suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki on vuosittain jollekin kylälle tai kaupungille myönnettävä arvonimi, joka osoittaa tämän paikkakunnan vaalivan paikallista suomalais-ugrilaista kulttuuria ja tuottavan sillä iloa muillekin.

Hanketta on hallinnoinut virolainen Uralic Keskus, jonka kanssa olemme tehneet vuosia tiivistä yhteistyötä. Olemme muun muassa vierailleet ahkerasti kulttuuripääkaupungeissa ja osallistuneet kaupungin valintaan osana asiantuntijaraatia. Kun kaupunkia valittiin vuodelle 2021, tuomariston jäsenenä oli silloinen puheenjohtajamme Niko Partanen. Voittajaksi selviytyi Abja-Paluoja Mulgimaalta Virosta. Vuoden 2022 kisassa tuomaristossa olivat tuolloiset puheenjohtaja Partanen ja varapuheenjohtaja Aleksi Palokangas. Bayterekin kylä Udmurtiasta saavutti voiton tuolla kertaa.

Vuonna 2023 suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki saatiin ensimmäistä kertaa Suomeen, kun Kuhmo valittiin kulttuuripääkaupungiksi. Olemme olleet tästä erittäin iloisia, ja Kuhmo hoiti tuon merkittävän tehtävänsä erinomaisesti. Yhdistyksemme edustajat tekivät vuoden aikana kaksi vierailua kaupunkiin.

Kulttuuripääkaupunkien valinnan välillä tapahtuu paljon: Uusien hakijaehdokkaiden kanssa käydään jatkuvasti neuvotteluja, eli teemme taustatyötä seuraavaa pääkaupunki-kilpailua varten. Työstä vastaa Uralic Keskuksen johtaja Oliver Loode, mutta yhdistyksemme auttaa häntä kaikin mahdollisin tavoin. Vuonna 2024 tuli kuluneeksi 10 vuotta ensimmäisen kulttuuripääkaupungin valitsemisesta, joten järjestimme sen kunniaksi juhlaseminaarin Kuhmossa. Samassa tilaisuudessa valittiin myös kulttuuripääkaupunki vuodeksi 2025, ja kilvan voitti Narvan kaupunki Virosta.

Oletko kyläyhteisösi aktiivi tai onko sinulla tiiviitä yhteyksiä jollekin suomalais-ugrilaiselle alueelle, jolla olisi aineksia suomalais-ugrilaiseksi kulttuuripääkaupungiksi? Ota yhtyettä sähköpostitse osoitteeseen sukukansojenystavatry@gmail.com ja kerro meille lisää!

Sukukansojen ystävien vuoden 2023 hallituksen jäseniä suomalais-ugrilaisessa kulttuuripääkaupungissa Kuhmossa vuonna 2023 Sommelo-kansanmusiikkijuhlassa.
Sukukansojen ystävien vuoden 2023 hallituksen jäseniä suomalais-ugrilaisessa kulttuuripääkaupungissa Kuhmossa vuonna 2023 Sommelo-kansanmusiikkijuhlassa.

Sukukansapäivä

Sukukansapäivää vietetään lokakuun kolmantena lauantaina. Osallistumme vuosittain näkyvästi Sukukansapäivän viikon ja kuukauden tapahtumien järjestämiseen yhdessä muiden suomalaisten sukukansajärjestöjen kanssa. Tavoitteenamme on edistää sukukansapäivän viettoa Suomessa koko kansan juhlaksi, sillä Virossa ja Unkarissa se on vakiintunut liputuspäiväksi. Eritoten Virossa juhla on merkittävä päivä. Ajamme Sukukansapäivän muuttamista viralliseksi liputuspäiväksi Suomessa.

Kuolleiden kielten muistopäivä

Kuolleiden kielten muistopäivää vietetään viimeisen kamassin äidinkielisen puhuvan Klavdija Plotnikovan kuolinpäivänä 20. syyskuuta. Järjestämme vuosittain perinteisen kynttiläkulkueen Helsingissä ja nykyisin myös Jyväskylässä. Pyrimme laajentamaan tapahtumaa, ja myös muita oheistapahtumia on vuosien saatossa järjestetty. Haluatko järjestää kynttiläkulkueen omalla paikkakunnallasi 20. syyskuuta? Ota yhtyettä sähköpostitse osoitteeseen sukukansojenystavatry@gmail.com ja keskustellaan tapahtumasta!

Tämän etymologian tahtoisin kuulla

Järjestämme vuosittain Helsingissä osana Tieteiden yö -tapahtumaa Tämän etymologian tahtoisin kuulla -paneelikeskustelun, jossa joukko suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen asiantuntijoita vastaa yleisökysymyksiin suomen ja sen sukukielten sanojen alkuperää ja historiaa koskien. Ensimmäistä kertaa olimme mukana vuonna 2022. Panelisteinamme ovat olleet muun muassa Ulla-Maija Forsberg, Johanna Laakso ja Janne Saarikivi. Vuonna 2024 järjestimme tapahtuman Liszt-instituutissa Unkarin kulttuurikeskuksessa, mikä osoittaitui suureksi yleisömenestykseksi!

Vuoden 2024 etymologiaehtoossamme tupa oli ääriään myöten täysi. Kuva: Niko Partanen

Võron kielen teemaviikon luento

Olemme järjestäneet yhdessä võron kielen puhujan ja aktivistin Karin Zeigerin kanssa võron kielen teemaviikolla luentoja koskien võron kieltä. Luentoja on valmisteltu yhdessä muun muassa Võron kielen instituutin kanssa. Olemme mukana mainostamassa muitakin võron kielen viikon tapahtumia.

Obinugrilaishanke

Olemme pyrkineet viime vuosina kehittämään yhteistyötä obinugrilaisten kansojen eli hantien ja mansien kanssa. Taustalla on yhdistyksemme hallitukseen kuuluvan hantin Marija Launosen oma aktiivisuus ja verkostot, mutta samalla yleinen halumme saada obinugrilaisia kansoja laajemmin mukaan yhteistyöhömme ja näkyviksi Suomessa. Olemme kokeneet, että yhteistyötä on vuosien mittaan ollut hyvin runsaasti monien Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen kanssa, mutta Siperiassa asuvat kansat ovat eri syistä olleet muita harvemmin mukana. Olemme osaltamme halunneet tasapainottaa tätä tilannetta erityisesti panostamalla tähän yhteistyöhön ja kehittämällä sitä.

Vuonna 2023 julkaistun Alkukoti-jäsenlehtemme teemana oli hantit, ja lehdessä on artikkeli myös mansin kielen opiskelusta.

Venäjän hyökkäyssodan takia yhteistyö Venäjällä toimivien organisaatioiden kanssa on lopetettu.

Pinssihanke

Olemme osallistuneet hankkeeseen, jossa on tehty eri suomensukuisten vähemmistökielten puhumiseen ja käyttöön kehottavia pinssejä. Pinssejä on tehty muun muassa komin kielellä. Yhdistys on jatkossakin mielellään mukana tällaisissa hankkeissa. Jos sinulla on mielessä hanke, jolla voitaisiin vaikuttaa kielenmaiseman suomalaisugrilaistamisessa, ota meihin yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen sukukansojenystavatry@gmail.com.

Vuonna 2012 toteutimme myös pienimuotoisen tarra- ja jääkaappimagneettihankkeen, josta voit lukea lisää blogistamme.

Kouluvierailut ja luennot

Yhdistyksemme jäsenet ovat säännöllisesti pitäneet peruskouluissa oppitunteja tai luentoja liittyen suomalais-ugrilaisiin kansoihin. Tällaisia vierailuja on mahdollista yhdistää esimerkiksi äidinkielen kursseihin. Pystymme muokkaamaan käyttämiämme oppimateriaaleja eri oppiasteille. Tulemme mielellämme koulullenne, joten ota meihin rohkeasti yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen sukukansojenystavatry@gmail.com!